Ministerivaltiosihteeri
Ministerivaltiosihteeri (ruots. ministerstatssekreterare) oli virkamies, joka esitteli Venäjän keisarille Suomen suuriruhtinaskuntaa koskevat asiat. Hän toimi siten linkkinä Suomen senaatin ja Venäjän hallinnon välillä. Ministerivaltiosihteerin viraston asemapaikkana oli Pietari ja monet viraston tehtävistä antoivat sille myös edustuston luonnetta. Viraston yhteydessä toimi myös Suomen passivirasto.
Lain mukaan ministerivaltiosihteerin tuli olla Suomen kansalainen, mutta sortovuosien aikana vuosina 1900–1905 ja 1913–1917 virkaan oli nimitettynä venäläinen henkilö. Ministerivaltiosihteerin virasto lakkautettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen, 28. kesäkuuta 1918.
Ministerivaltiosihteerin apuna toimi Suomen asiain komitea.
Luettelo ministerivaltiosihteereistä
Nimike ministerivaltiosihteeri otettiin käyttöön 1834, tätä ennen puhuttiin valtiosihteeristä. Venäjän väliaikaisen hallituksen aikana nimettiin ministerivaltiosihteerin tehtävään lyhyeksi aikaa Suomen asiain komissaari, Fjodor Roditšev.
Valtiosihteeri | |||||||||
Valtiosihteeri | Virka-aika | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Mihail Speranski | 1809–1811 | ||||||||
Robert Henrik Rehbinder | 1811–1834 | ||||||||
Ministerivaltiosihteeri | |||||||||
Ministerivaltiosihteeri | Virka-aika | ||||||||
Robert Henrik Rehbinder | 1834–1841 | ||||||||
Alexander Armfelt | 1842–1876 | ||||||||
Emil Stjernvall-Walleen | 1876–1881 | ||||||||
Theodor Bruun | 1881–1888 | ||||||||
Casimir Ehrnrooth | 1888–1891 | ||||||||
Woldemar von Daehn | 1891–1898 | ||||||||
Victor Procopé vt. | 1898–1899 | ||||||||
Vjatšeslav von Plehwe | 1900–1904 | ||||||||
Edvard Oerstroem vt. | 1904–1905 | ||||||||
Constantin Linder | 1905 | ||||||||
August Langhoff | 1906–1913 | ||||||||
Vladimir Markov | 1913–1917 | ||||||||
Suomen asiain komissaari | |||||||||
Komissaari | Virka-aika | ||||||||
Fjodor Roditšev | 1917 | ||||||||
Ministerivaltiosihteeri | |||||||||
Ministerivaltiosihteeri | Virka-aika | ||||||||
Carl Enckell | 1917 |
Ministerivaltiosihteerin apulaiset
- Lars Gabriel von Haartman 1825–1830
- Alexander Armfelt 1834–1841
- Fredrik Stewen 1844–1851
- Constantin Fischer 1851–1856
- Emil Stjernvall-Walleen 1856–1876
- Casimir Palmroth vt. 1876–1877, vakinainen 1877–1880
- Theodor Bruun 1881
- Casimir Ehrnrooth 1882–1888
- Woldemar von Daehn 1889–1891
- Victor Napoleon Procopé 1891–1900
- Carl Alexander Armfelt vt. 1900–1901
- Edvard Oerstroem vt. 1901–1902, vakinainen 1902–1906
- Fredrik Björnberg 1906–1909
- Paul von Etter 1909–1913
- Platon Ivanov 1913–1917
- Suomen asiain komissaarin apulainen
- Dmitri Protopopov 1917
Helmikuun vallankumouksen jälkeen apulaisen virkaa ei enää täytetty, mutta sitä käytännössä hoiti valtiosihteerinviraston neuvotteleva virkamies, myöhempi kansliapäällikkö K. G. Idman.[2]
Lähteet
- Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 60. Edita, Helsinki 1996.
- / Idman, Karl Gustaf (1885 - 1961) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Aiheesta muualla
- Tietoa valtiosihteerinviraston asiakirjojen tutkimisesta (Arkistolaitos)
- Valtiosihteerinvirasto Pietarissa kasvatti Suomelle diplomaattikuntaa, Ulkoasiainhallinnon matrikkeli
- Geschichte der Behordenorganisation Russlands von Peter dem Grossen bis 1917
- Tiden före Finlands självständighet: skötseln av utrikesärenden under autonomin