Mineralogia

Mineralogia on geologiaan kuuluva tieteenala, joka tutkii mineraalien kiderakennetta sekä kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia.[1] Tämän lisäksi mineralogian piiriin kuuluvat mineraalien alkuperän ja muodostumisen tutkiminen sekä niiden luokittelu. Mineralogia tutkii myös mineraalien esiintymistä ja maantieteellistä jakautumista sekä niiden hyödyntämistä.

Kivinäytteiden mineralogiaa tutkitaan ohuthieiden avulla. Kuvassa ohuthie Siilinjärven karbonatiitista otetusta näytteestä ristipolarisoidussa valossa.

Mineralogian historiaa

Mineralogian isänä pidetään Georgius Agricolaa (1494–1555), joka syntyi Saksissa nimellä Georg Bauer, mutta muutti opintojensa myötä nimensä latinankieliseen muotoon (saks. Georg Bauer → lat. Georgius Agricola). Hänen tärkein julkaisunsa on mineraalien louhimista ja käsittelyä käsittelevä merkkiteos De re metallica.

Vuonna 1556 julkaistu De re metallica libri xii. on yksityiskohtainen ja systemaattinen tutkielma kaivostoiminnasta ja metallurgiasta ja se oli kuvitettu havainnollisin puupiirroksin jotka käsittelivät kaikkia tuolloin tiedettyjä ja tunnettuja malmien ja metallien louhinta ja jalostus tapoja. Kirja onkin aikansa ensimmäinen täydellinen opas kaivostoimintaan.

Fysikaalinen mineralogia

Fysikaalinen mineralogia tutkii mineraalien fysikaalisia ominaisuuksia. Fysikaalisten ominaisuuksien kuvailu on helpoin ja yksinkertaisin tapa tunnistaa ja luokitella mineraaleja. Fysikaalisia ominaisuuksia ovat:

Lähteet
  1. Patricia L. Barnes-Svarney & Thomas E. Svarney: The Handy Geology Answer Book, s. 81–82. Visible Ink Press, 2004. ISBN 9781578591565. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.