Mineraalivilla

Mineraalivilla on lämpö- ja äänieristeenä käytettävä rakennusmateriaali. Mineraalivillalla voidaan tarkoittaa sekä lasivillaa että kivivillaa.

Mineraalivillalevyjä ulkoseinäeristeenä
Mineraalivillasta valmistettu putkieriste

Mineraalivilla on lahoamatonta. Mineraalivillan sisältämä sideaine, fenoliformaldehydihartsi (bakeliittiliima)[1] on palavaa, mutta yli 50 kg/m3 painava mineraalivilla, tai tyyppihyväksytty kevyempi mineraalivilla hyväksytään Suomessa palamattomaksi rakennustarvikkeeksi. Bakeliittiliima aiheuttaa lasivillan keltaisen värin. Kivivillassa bakeliittiliiman väri peittyy kiviaineksen värillä.

Valmistus

Mineraalivillan valmistuksessa raaka-aine puhalletaan ohuiksi kuiduiksi, jotka voidaan muovata eristelevyiksi tai -matoiksi, tai puristaa erilaisiin muotoihin.

  • Lasivilla valmistetaan yleensä jätelasista, joskus myös suoraan lasin raaka-aineista: kvartsihiekasta, soodasta ja kalkkikivestä. Lasivillaa valmistavat Suomessa muun muassa Saint-Gobain Isover Oy sekä Eko-Expert Oy.
  • Kivivilla eli vuorivilla valmistetaan pääasiassa emäksisistä kivilajeista. Kivivillaa valmistavat Suomessa muun muassa Paroc Group -konserniin kuuluva Paroc Oy sekä Rockwool Oy.

Tuotetyypit

Mineraalivillasta valmistetaan eri tuotetyyppejä:

  • pehmeä mineraalivillamatto
  • kovahko levyvilla
  • purumainen puhalluseriste
  • akustointiin kankaalla tai kalvopinnoitteella päällystettyjä mineraalivillalevyjä, akustiikkalevyjä
  • muotopuristettuja kovahkoja villaeristeitä esimerkiksi johtovetojen ympärille.
  • Vesiviljelyssä kasvualustana käytettävät kivivillakuutiot

Lämmöneristyskyky

Mineraalivillojen lämmönjohtavuus on perinteisesti ollut arvoiltaan erittäin hyvä. Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan EU standardien mukaisissa laskennallissa arvioissa on kuitenkin merkittäviä puutteita, sillä standardin mukaiset laskelmat huomioivat vain lämmön johtuminen eristeen läpi, jättäen konvektion laskennan ulkopuolelle. Konvektiota, eli lämmön siirtymistä materiaalin sisältä ilmavirran mukana, ilmenee erityisesti puhallettavissa mineraalivilloissa, joissa laskennallinen lämpöhukka voi olla jopa 50% aiemmin arvioitua suurempi. Ennen EU-standardien käyttöönottoa Suomessa konvektion vaikutus oli mukana laskennassa.[2]

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.