Mimivirus

Mimivirus on alun perin ameeboista löytynyt jättiläisvirus, joka muistuttaa bakteereita, mutta ei sisällä itsenäiseen lisääntymiseen tarvittavia soluelimiä eli ribosomeja. Se on poikkeuksellisen suuri, pyöreä ja halkaisijaltaan 750 nanometriä, kun virukseksi kookas isorokkovirus on vain 300 nanometriä ja poliovirus vain 30 nanometriä. Sillä on yli 900 geeniä ja yli miljoona emäsparia.[1]

Elektronimikroskooppi kuvattu mimivirus.

Suuri virus sai nimen mimivirus, koska se jäljittelee bakteereja. Yleensä virukset eivät tarvitse paljon geenejä, koska ne kaappaavat isäntäsolun geneettisen koneiston omiin tarkoituksiinsa. Jättiläisviruksessa on muista viruksista poiketen useita geenejä, joita tarvitaan kopioitumiseen. Lisäksi on geenejä, jotka osallistuvat proteiinien laskostamiseen, korjaavat dna-vaurioita sekä auttavat rakentamaan ja kuljettamaan aminohappoja. Silti ne eivät pysty lisääntymään itsenäisesti, vaan ovat aitotumallisista riippuvaisia loisia. Jättiläisviruksia on kuitenkin epäilty solujen tuman esimuodoiksi.[1]

Mimiviruksen löytäminen liittyi Bradfordin kaupungin keuhkokuume-epidemiaan vuodelta 1992, jolloin niitä oli vesitornin ameeboissa. Jättiläisviruksia onkin löydetty ihmisistä usein keuhkokuumeiden yhteydessä, vaikka niitä pidetäänkin yleisesti ihmisille vaarattomina. Jättiläisvirukset tuottavat kollageenia, joka muistuttaa ihmisten omaa sidekudosproteiinia. Tutkijat epäilevätkin, että nivelreumassa virukset laukaisevat hyökkäyksen ihmisen omaa sidekudosta vastaan. Testeissä mimiviruksen on todettu lisäävän hiirten riskiä sairastua reumaan. Mimiviruksen vasta-aineet ovatkin nivelreumaa sairastavilla terveitä yleisempiä. Mimivirus oli ensimmäinen löydetty ns. jättiläisvirus ja sen jälkeen on löydetty useita muita.[1]

Kaavapiirros Mimivirus-suvun virionista (poikkileikkaus ja sivukuva)

Mimiviruksen rekonstruktio, joka käyttää vain 5-kertaista symmetrian keskiarvoa