Mikroblogi

Mikroblogien edeltäjinä voidaan pitää tumblelogeja. Näistä varhaisin on Christian Neukirchenin Anarchaia. Tumblelogi on jotakin enemmän kuin vain linkkiblogi, mutta sisältää vähemmän tekstiä kuin tavallinen blogi. Vuoteen 2007 mennessä termi mikroblogi yleistyi. Yleistymiseen johtivat mikroblogipalveluiden, kuten Twitterin, suosion kasvu. Toukokuussa 2007 laskettiin olevan olemassa 111 mikroblogisivustoa. [2] [3]

On esitetty, että seuraava askel voisi olla nanobloggaus. Esimerkiksi Adocu oli palvelu, jossa voi lähettää vain yhden sanan mittaisia viestejä. [4]

Google Wave oli vuonna 2009 julkistettu ryhmätyösovellus, joka keskittyi reaaliaikaiseen verkossa tapahtuvaan tiimityöskentelyyn. Palvelussa viestiketjut ja -objektit muodostivat ”aaltoja” eli kokonaisia viestiketjuja. Google Wave yhdisti sähköpostin, pikaviestimien, wikien, blogien, foorumien, pelien ja yhteistyön parhaita ominaisuuksia. [5] [6]

Google ilmoitti 22.11.2011 sulkevansa palvelun 30.4.2012. Ilmoituksen mukaan tammikuussa 2012 palvelu siirtyy read-only -tilaan, jolloin käyttäjillä on mahdollisuus tallentaa Wavet PDF-tiedostoiksi omalle koneelle. Wavet voi myös ladata avoimen lähdekoodin projekteihin Apache Wave tai Walkaround. [7]

Identi.ca on avoimen lähdekoodin StatusNet-teknologiaan perustuva mikroblogisovellus, joka avattiin vuonna 2008. Se on toiminnallisuuksiltaan hyvin samanlainen kuin Twitter. Toisaalta Identi.cassa on myös toiminnallisuuksia, joita Twitter ei tarjoa, kuten esimerkiksi käyttäjäryhmät ja tägit. Tägejä voi lisätä viesteihin, muihin käyttäjiin tai omaan käyttäjätiliin. [8] [9] Identi.can pohjalla olevaa StatusNet -ohjelmistoa (joka tunnettiin aluksi nimellä Laconica) kehittää StatusNet inc. (aikaisemmin nimellä Control Yourself), joka myös ylläpitää Identi.ca -palvelua. StatusNet inc. avasi myöhemmin status.net -pilven, johon käyttäjät voivat perustaa omia StatusNet -mikroblogisivustojaan. StatusNet -ohjelmiston voi myös asentaa omalle sivustolle. StatusNet tukee OStatus -standardia, jonka avulla eri StatusNet -sivustojen ja muiden OStatus-sovellusten käyttäjät voivat tilata toisiensa päivityksiä tai liittyä muilla sivustoilla sijaitseviin käyttäjäryhmiin.

Plurk lanseerattiin myös vuonna 2008. Plurkin erikoisuuksia ovat aikajanan selaaminen horisontaalisesti eikä vertikaalisesti niin kuin muissa mikroblogipalveluissa ja tykkääminen Facebookin tapaan. Palvelussa käytetään määritteitä, jotka ovat väripohjaisia sanoja, joilla yleensä aloitetaan uusi viesti. Määritteet kertovat esimerkiksi mitä käyttäjä tuntee, ajattelee tai on tekemässä. Plurkissakin voi perustaa ryhmiä. [10]

Twitter julkaistiin heinäkuussa 2006 ja sen käyttäjämäärä on kasvanut voimakkaasti. Huhtikuussa 2010 palvelulla oli 105 miljoonaa käyttäjää [11] ja maaliskuussa 2011 sillä oli jo noin 200 miljoonaa käyttäjää [12]. Twitterissä viestit eli tviitit (tweet) ovat korkeintaan 140 merkin mittaisia. Twitter on toiminnallisuuksiltaan yksinkertainen ja sillä on paljon aktiivisia käyttäjiä. Aktiivisuudesta johtuen tietotulva on suuri ja sen hallitseminen sekä hyötykäyttö on vaikeaa. Twitterissä voi myös uudelleentviitata (retweet) toisten käyttäjien tviittejä ja lähettää yksityisiä viestejä. Tviitteihin voi liittää avainsanoja (hashtag), joiden avulla virtaa voi suodattaa. Koska Twitterissä ei voi perustaa kanavia eri aiheisiin liittyvälle keskustelulle, voidaan avainsanoilla liittää viesteihin tunnisteita, joiden perusteella tiettyyn aiheeseen liittyvät viestit ovat helposti löydettävissä hakutoiminnon kautta. [13]

On esitetty, ettei Twitter olisikaan mikroblogi. Voidaan sanoa, että Twitter on lähempänä keskustelufoorumia tai reaaliaikaista keskustelua kuin blogia, koska Twitterissä ei ole ”blogiposteja” tai ”blogikommentteja” vaan ainoastaan tviittejä. Twitter-kirjan alussa todetaan: “[Twitter] on eräänlainen uniikki yhdistelmä blogeja ja keskustelukanavia, sähköpostia ja pikaviestimiä.” [14] Mikroblogi-termin ajantasaisuutta voikin pohtia: onko termi vanhentunut tai muistuttaako se lähinnä ”tilapäivitystä”?

Yammer lanseerattiin alun perin vuonna 2008 ja uudistettiin syyskuussa 2010. Se eroaa esimerkiksi Twitteristä siinä, että se on suunniteltu yritysten, yhteisöjen ja muiden ennalta määriteltyjen ryhmien sekä verkostojen sisäiseen käyttöön. Turvallisuus ja yksityisyys ovat sivustolla tärkeitä, ja entisten työntekijöiden poistaminen verkostosta on mahdollista deaktivoimalla käyttäjätili. Yammeria pystyy käyttämään selaimen lisäksi erillisellä tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen ladattavalla ohjelmalla. Yammerissa voi perustaa yksityisiä tai julkisia ryhmiä, joissa pystyy työskentelemään pienemmissä ryhmissä verkoston sisällä. Työskentely oman verkoston ulkopuolisten henkilöiden kanssa on mahdollista luomalla ulkoinen verkosto. Yammerissa pystyy myös luomaan wikisivuja ja jakamaan tiedostoja, linkkejä ja kuvia työkavereille, ryhmille tai koko yritykselle. Myös yksityisten viestin lähettäminen yhdelle tai useammalle henkilölle on mahdollista. [15] [16] Yammer oli alun perin sukututkimussivusto Geni.comin sisäinen viestijärjestelmä, joka julkaistiin omaksi alustakseen 2008.[17] Microsoft osti Yammerin 2012 1,2 miljardilla dollarilla.[18] Se liitettiin Microsoftin Office-tuotteisiin ja kuuluu nykyisin Microsoft 365 -paketin yritystilauksiin.

Myös Socialcast on yritysten käyttöön tarkoitettu reaaliaikainen ryhmätyösovellus. Perusominaisuudet organisaatio saa käyttöönsä ilmaiseksi, mutta lisäominaisuuksista pitää maksaa. [19]

Myös blogipalveluja, esimerkiksi Blogger ja Wordpress, voi käyttää mikroblogipalveluiden tapaan julkaisemalla vain lyhyitä blogikirjoituksia. Muillakin sosiaalisen median palveluilla on mikroblogien ominaisuuksia: esimerkiksi Facebookin etusivun käyttöliittymä muistuttaa hyvin paljon mikroblogisivustoja ja bisnesorientoitunut verkostoitumispalvelu LinkedIn on ottanut käyttöön tilapäivitykset, kuten myös MySpace ja Google+. Peruserona voidaan kuitenkin pitää sitä, että mikroblogeissa viestit ovat perusajatuksen mukaan kaikille käyttäjille julkisia ja verkostoitumispalveluissa viestit näkyvät vain julkaisijan omalle verkostolle. Toki mikroblogeissakin voi muuttaa asetuksia niin, että omat julkaisut näkyvät vain tietyille käyttäjille. [20]

Mikroblogien suurimmat riskit ovat samat kuin tavallistenkin blogien. Hetken mielijohteesta tehtyjä päivityksiä on ehkä mahdotonta saada kokonaan internetistä pois. Mikroblogeissa myös perättömät huhut leviävät todella nopeasti. Henkilökohtaisten tietojen levittely saattaa myös johtaa ongelmiin jos tiedot päätyvät rikollisten haltuun. [34]

Mikroblogisivustot kiinnostavat myös hakkereita. Kesällä 2010 ainakin tuhat Twitterin mikroblogia joutui hakkeroiduksi oletettavasti poliittisista syistä. [35]