Mikrobiomi

Mikrobiomit ovat ihmisen anatomiassa ihoa ja eri ruuminonteloiden limakalvoja asuttavia monimuotoisia mikrobistoja.[1][2]

Mikrobiomit ovat aktiivisen lääketieteellisen tutkimuksen kohteena niiden merkityksen valjettua ja tarvittavien tekniikoiden kehityttyä.[1] Mikrobiomien ja niiden vaikutusten tutkimus on kuitenkin alkutekijöissään, sillä jo pelkästään normaalin koostumuksen määritys on osoittautunut hankalaksi muun muassa suuren yksilövariaation vuoksi.[1]

Mikrobiomit ja erityisesti niiden poikkeamat on liitetty useisiin paikallisiin ja systeemisiin sairauksiin.[1] Myös niin sanotut "kiltit" mikrobit voivat olla vaarallisia verenkiertoon päästessään[3].

Toistaiseksi ainoa mikrobiomeihin perustuva lääketieteen hoitokeino on ulosteensiirto.[1] Biodiversiteettihypoteesi[4][5][6] kuitenkin esittää, että terveellisen mikrobiomin kehittymistä voidaan edistää tukemalla ihmisten yhteyttä luontoon.[7]

Lähteet

  1. Salonen, Anne: Ihmisen mikrobiomit. Duodecim, 2013, 129. vsk, nro 22, s. 2341–2348. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019.
  2. Lauerma, Antti & Salava, Alexander: Mikrobiomi – ihon uusi toimija. Duodecim, 2014, 130. vsk, nro 6, s. 613–614. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019.
  3. Muhiiko suussasi tulehdus? Salakavala oireeton infektio voi saada vakavat seuraukset Ilta-Sanomat. 22.1.2017. Viitattu 26.8.2021.
  4. Hertzen, Leena von & Hanski, Ilkka & Haahtela, Tari: Natural immunity : Biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Reports, marraskuu 2011, 12. vsk, nro 11, s. 1089–1093. doi:10.1038/embor.2011.195. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  5. Hanski, Ilkka & Hertzen, Leena von & Fyhrquist, Nanna & Koskinen, Kaisa & Torppa, Kaisa & Laatikainen, Tiina & Karisola, Piia & Auvinen, Petri & Paulin, Lars & Mäkelä, Mika J. & Vartiainen, Erkki & Kosunen, Timo U. & Alenius, Harri & Haahtela, Tari: Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS, 22.5.2012, 109. vsk, nro 21, s. 8334–8339. doi:10.1073/pnas.1205624109. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  6. Haahtela, Tari & Holgate, Stephen & Pawankar, Ruby & Akdis, Cezmi A & Benjaponpitak, Suwat & Caraballo, Luis & Demain, Jeffrey & Portnoy, Jay & Hertzen, Leena von: The biodiversity hypothesis and allergic disease: world allergy organization position statement. World Allergy Organization Journal, 2013, 6. vsk, nro 1, s. 3. doi:10.1186/1939-4551-6-3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  7. Haahtela, Tari & Hanski, Ilkka & Hertzen, Leena von & Jousilahti, Pekka & Laatikainen, Tiina & Mäkelä, Mika & Puska, Pekka & Reijula, Kari & Saarinen, Kimmo & Vartiainen, Erkki & Vasankari, Tuula & Virtanen, Suvi: Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim, 2017, 133. vsk, nro 1, s. 19–26. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.