Mikko Sipilä

Mikko Juhani Sipilä (s. 20. syyskuuta 1978 Tampere) on suomalainen ilmakehätieteilijä,[3] joka toimii apulaisprofessorina Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR) (10/2015-). Hän johtaa uusien ilmakehän kaasuista syntyvien hiukkasten muodostumiseen ja massaspektrometriaan keskittynyttä tutkimusryhmää. Syntyvät pienhiukkaset voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja edelleen ilmastoon.[1][4][5]

Mikko Sipilä
Henkilötiedot
Syntynyt20. syyskuuta 1978 Tampere
Kansalaisuus Suomi
Ammatti ilmakehätieteen apulaisprofessori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 2006, FT (fysiikka) 2010)[1]
Instituutti Helsingin yliopisto
Palkinnot Aerosolitutkimusseuran palkinto (2011), GaEF “Marian Smoluchowski Award for Aerosol Research” (2017), Highly Cited Researcher (Geophysics; Clarivate Analytics, 2018 & 2019)[1][2]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Sipilä valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2006 ja tohtoriksi 2010 (fysiikka). Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa oli otsikoitu Insights into Atmospheric Nucleation.[1][6] Väitöskirjatyössään hän kehitti uusia mittaustekniikoita kooltaan alle 3 nanometrin suuruisten molekyyliryppäiden mittaamiseksi; näin pieniä aerosolihiukkasia ei aiemmin oltu osattu mitata. Väitöskirjatyössä kehitettyjä tekniikoita ja mittauslaitteita sovellettiin ilmakehämittauksiin ja laboratoriokokeisiin. Sipilän kehittämät mittausmenetelmät tuottivat oleellisesti uutta tietoa sekä kenttä- että laboratoriomittauksista, ja selvittivät rikkihapon keskeistä roolia ilmakehän hiukkasten nukleaatiossa.[6]

Tutkijana Sipilä on ollut mukana useissa johtavissa tiedelehdissä (kuten Nature ja Science) julkituoduissa ja runsaasti viitatuissa tutkimusartikkeleissa.[7] Vuonna 2019 (ja 2018) Sipilä on ollut arvostetulla maailman viitatuimpien tutkijoiden 2019 Highly Cited Researchers -listalla geotieteiden aihepiiristä.[2][1] Tunnustus pohjautuu analyytikkayritys Clarivaten ylläpitämään Web of Science -julkaisutietokantaan.[2][8] Marraskuussa 2019 julkaistuun luetteloon oli valittu yhteensä noin 6 200 tutkijaa, joista 3 700 oli ryhmitelty johonkin 21:stä selvityksessä mukana olleesta tieteenalaryhmästä ja 2 500 oli poikkitieteellisten aihepiirien tutkijoita. He kaikki kuuluvat tieteenalaryhmässään viitatuimman prosentin joukkoon kaikista julkaisutietokannassa mukana olevista alan tutkijoista.[8]

Lähteet
  1. Mikko Sipilä (Henkilöprofiili HY:n tutkimusportaalissa, researchportal.helsinki.fi) Helsingin yliopisto. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  2. 2019 Highly Cited Researchers (2019 Viitatuimmat tieteilijät. Kirjoittamalla hakukenttään "Region" maanimi "Finland" voi hakea kotiorganisaatioltaan Suomessa toimivat tieteilijät) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  3. Curriculum Vitae - Sipilä, Mikko Juhani (pdf) 1.1.2019. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  4. Anu Karttunen: Hiukkastutkija Mikko Sipilä tutkii Huippuvuorilla pilvien ytimiä - karuissa oloissa analysaattori rakennetaan vaikka appelsiinista Talouselämä, talouselama.fi. 13.5.2017. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  5. Jukka Hämäläinen: Suomalainen tutkii miljoonarahoituksella kaasun prosessoitumista pilveksi Helsingin Uutiset, helsinginuutiset.fi. 13.5.2017. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  6. Mikko Sipilä: Insights into atmospheric nucleation (ISBN 978-952-5822-20-5 (pdf); PhD thesis / Univ. of Helsinki; julkaistu sarjassa Report series in aerosol science, ISSN 0784-3496; n:o 111. Tiivistelmä ja koko väitöskirja saatavilla via http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5822-20-5)+ 2010. Helsinki: Finnish Association for Aerosol Research (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  7. Mikko Sipilä. Highly cited Researcher (Academic), University of Helsinki Publons/ Web of Science, publons.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)
  8. Highly Cited Researchers - Methodology (Viitatuimmat tieteilijät. metodiikka) Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 30.12.2019. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.