Mikko Matilainen

Mikko Olavi Matilainen (19. lokakuuta 1920 Liperi - 12. heinäkuuta 1996 Tikkakoski) oli Mannerheim-ristillä n:o 58 palkittu suomalainen sotilas, sotilasarvoltaan korpraali. [1]

Mikko Matilainen
Henkilötiedot
Syntynyt	19. lokakuuta 1920 Liperi, Pohjois-Karjala
Kuollut	12. heinäkuuta 1996 (75 vuotta) Tikkakoski, Jyväskylä
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Suomi
Palvelusvuodet	1940–1944
Taistelut ja sodat	Jatkosota
Sotilasarvo	korpraali
Kunniamerkit	Mannerheim-ristin ritari
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mikko Matilainen meni suorittamaan asepalvelustaan jo ennen talvisotaa, jolta hän kuitenkin välttyi. 18 kuukauden pituinen asepalvelus sai jatkoa toukokuussa 1941, kun asevelvollisia ei kotiutettu Suomen valmistautuessa jatkosotaan.

Jatkosodassa Matilainen kuului ns. tuntemattoman sotilaan rykmenttiin JR 8:aan, joka oli varusmiehistä koottu rykmentti. Sitä käytettiin panssarivaunujen puuttuessa jopa hyökkäyksen keihäänkärkenä. Pätevä johto eli rykmentin komentaja Pietari Autti ammattiupseereineen teki rykmentistä erään Suomen parhaista, ja Matilainen oli rykmentin parhaita taistelijoita.

Matilainen oli konekiväärikomppanian konekivääriryhmän jäsen, sittemmin ryhmänjohtaja ja lopulta vajaan joukkueen johtaja.

Matilainen kertoo, että ensimmäisissä taisteluissa hän tunsi suunnatonta pelkoa, joka kuitenkin muuttui nopeasti eräänlaiseksi huumaksi. Erinomaisena ampujana sekä pelkäämättömänä ja nopeaälyisenä miehenä hän saavutti koko esimiehistönsä vankkumattoman luottamuksen. Matilaisen sankaritekojen esimerkkinä kerrotaan, että kun pataljoonan piti hyökätä yöllä yllätyshyökkäyksellä, lähetettiin sotamies Matilainen yksin vaientamaan vihollisen etuvartiomiehet. Kun tulta ei saanut avata, tappoi Matilainen vastustajan lyömällä häntä käsikranaatilla päähän. Erään kerran kun hyökkäys oli jumissa eikä panssarintorjuntaryhmä uskaltanut toimia, tempaisi sotamies Matilainen panssarintorjuntakiväärin eli Norsupyssyn itselleen ja ampui avoimelta kalliolta vihollisen panssarivaunun tuleen. Matilainen jatkoi ampumista huolimatta siitä, että mainittu tankki ehti ampua neljä kertaa Matilaista kohti.

Rohkeus, ampumataito, kunto, toveripiirin ihailu sekä aloitekyky olivat Matilaisen parhaita ominaisuuksia. Hän oli myös aina ritarillinen vastustajia kohtaan. Kunnostauduttuaan 1944 mm. Loimolan taistelussa joukkueen johtajana, joutui alikersantti Matilainen vielä Lapin sotaan. Siellä hän toimi pataljoonansa luottomiehenä tehden partioita myös yksinään. Jotain kertoo Matilaisesta se, että ennen lähtöään sodasta hän oli riitaantunut nuoren luutnantin kanssa lähinnä ylimääräisestä kp-tarkastuksesta, ja hänestä oli tehty käytöstä koskevat kantelut oikeuteen. Alaistensa ihailemaa Matilaista ei kyvykkyydestään huolimatta siksi ylennetty korpraalia korkeampaan sotilasarvoon, joka hänen ansioidensa perusteella olisi todennäköisesti hänelle kuulunut. Mikon perheeseen kuuluu myös Eino Armas Matilainen (1923, 94v) ,joka oli myös sotimassa. Mikon syntymäkodin seinässä on laatta, jossa kerrotaan: "Tässä sijaitsee Ristinritari Mikko Matilaisen synnyinkoti."

Matilainen kirjoitti JR 8:n sotilaiden vaiheita jatkosodan aikana kuvailleen muistelmateoksen Korpisoturit : muistelmia JR 8:n sotilaitten vaiheista sodassa 1941-44 (WSOY 1960).