Mikkelin pitäjän vanha kirkko

Mikkelin pitäjän vanha kirkko oli silloisen Savilahden pitäjän kirkko, joka sijaitsi vuosina 1754–1806 nykyisen Mikkelin Kirkkopuiston paikalla.

Mikkelin vanhan pitäjänkirkon suunnitteli kirkonrakentaja August Sorsa ja se sijaitsi keskeisellä paikalla, Hämeestä ja Loviisasta tulevien maanteiden risteyksen eteläpuolella.[1] Vuonna 1754 valmistunut kirkko korvasi läheisen Savilahden kivisakastin yhteydessä sijainneen aiemman kirkon. Kirkon viereinen kellotapuli oli mahdollisesti rakennettu jo aiemmin.[2] Punamullalla maalattu kirkko oli aikaansa nähden suurikokoinen ja tiettävästi Suomen ensimmäinen pohjakaavaltaan kahdennettu eli kaksoisristikirkko. Kirkkoon hankittiin 1770-luvulla aikaa näyttävä kello, joka kuitenkin pian myytiin pois huonolaatuisena. Vuonna 1800 hankittiin myös uudenaikaiset urut.[3] Kirkko ja kellotapuli paloivat maan tasalle salaman sytyttämässä tulipalossa 7. elokuuta 1806.[1][2] Kirkon ympärillä toimi hautausmaa 1760-luvulta 1800-luvun alkukymmenille.[2]

Tuhoutuneen kirkon korvaajaksi rakennettiin aluksi silloisen kirkkoherran Henrik Forsiuksen aloitteesta vuonna 1807 valmistunut tilapäinen rukoushuone.[4] Sen korvasi nykyinen Mikkelin pitäjänkirkko, joka rakennettiin vuosina 1816–1817 jonkin matkaa silloisen kirkonkylän ulkopuolelle, Kangasniemelle johtavan maantien risteykseen.[1] Kun Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838, entisen pitäjänkirkon paikalle sijoitettiin Kirkkopuisto, johon myös kaupungin kirkkoa alkujaan kaavailtiin, mutta se rakennettiin myöhemmin toiseen kortteliin.[5] Hautausmaan hautakivet ja ympärysmuuri poistettiin vuonna 1841,[2] mutta joukko hautoja ja pätkä muuria löydettiin puiston alta viemäritöiden yhteydessä vuonna 2003.[6]

Kirkkopuistoon pystytettiin vuonna 1953 kuvanveistäjä Eino Räsäsen toteuttama Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki.[3]