Mike Richter

Ennen ammattilaisuraansa Richter pelasi Northwood high schoolin jääkiekkojoukkueessa. New York Rangers varasi Richterin vuoden 1985 varaustilaisuuden toisella kierroksella numerolla 28. Richter pelasi kolme kautta Wisconsinin yliopistossa, Yhdysvaltain maajoukkueessa ja IHL:ssä ennen ensimmäistä NHL-otteluaan Rangersissa vuoden 1989 pudotuspeleissä. Seuraavina kausina hän jakoi torjuntavastuun joukkueen toisen maalivahdin, John Vanbiesbrouckin kanssa, mutta oli jo vuonna 1991 ehdolla Vezina Trophyn voittajaksi.[1][2]

Richterin ura kääntyi laskusuuntaiseksi kaudella 1991–1992, kun Rangers pelasi Pittsburgh Penguinsia vastaan pudotuspelien toisella kierroksella. Rangers oli jo ottamassa ottelusarjan kolmannen otteluvoiton, mutta Richter imaisi Ron Francisin kaukolaukauksen. Penguins voitti ottelun jatkoajalla ja Rangers tippui jatkosta hävittyään kaksi seuraavaa ottelua. Seuraavalla kaudella Rangersin uusi päävalmentaja Roger Neilson lähetti Richterin heikkojen peliesitysten vuoksi jopa hetkeksi farmijoukkueeseen, jolloin hänen paikkansa NHL-kokoonpanossa otti nuori Corey Hirsch.[1][2]

Kaudella 1993–1994 Richter joutui tyytymään Rangersin kanssa sovittuun optioon, joka tarkoitti suhteellisen pientä palkkaa. Samalla Rangers myi Vanbiesbrouckin pois ja palkkasi Neilsonin tilalle Chicago Blackhawksista tulleen Mike Keenanin, joka tunnettiin tavastaan luottaa vain yhteen maalivahtiin. Richter aloitti kauden neljällä perättäisellä tappiolla, mutta voitti tämän jälkeen seuraavat 20 ottelua. Koko runkosarjassa hän voitti yhteensä 42 ottelua. Alkukauden näyttöjensä ansiosta hän pääsi pelaamaan myös NHL:n tähdistöotteluun, jonka arvokkaimmaksi pelaajaksi hänet valittiin. Molemmat ovat edelleen Rangersin ennätyksiä. Pudotuspeleissä Richter oli Mark Messierin ja Brian Leetchin ohella Rangersin avainpelaajia, kun se voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa 54 vuoteen. Vaikka Leetch palkittiinkin pudotuspelien parhaana pelaajana, osa tarkkailijoista olisi myöntänyt palkinnon ennemmin Richterille.[1][2]

NHL:ään uutena joukkueena liittynyt Nashville Predators varasi Richterin vuoden 1998 laajennusdraftissa, mutta Richter teki uuden sopimuksen Rangersin kanssa. Richterin seuraavia kausia häiritsivät lukuisat loukkaantumiset, eikä Rangers selvinnyt enää pudotuspeleihin.[2] Kauden 2000–2001 aikana Richteristä tuli Rangersin historian eniten pelejä pelannut maalivahti, kun hän edusti joukkuetta 583 ottelussa, ja ohitti näin Gump Worsleyn ennätyksen.[3] Kauden 2001–2002 lopulla häneltä murtui kallonluu, kun hän sai laukauksen suoraan maskiinsa. Hän palasi vasta seuraavalla kaudella.[4] Hän oli kesällä 2002 sopimukseton, ja Rangers myi hänet Edmonton Oilersiin kesäkuussa 2002 vaihdossa neljännen kierroksen varausoikeuteen NHL:n varaustilaisuudessa 2003. Richter ei kuitenkaan pelannut Edmontonissa otteluakaan, sillä hän teki Rangersin kanssa sopimuksen heinäkuussa.[2]

Kaudella 2002–2003 Richter pelasi vain 13 ottelua ja kausi jäi hänen viimeisekseen NHL:ssä.[2] Hän sai marraskuussa 2002 aivotärähdyksen ja kärsi aivotärähdyksen jälkioireista vielä seuraavan kauden alussakin, eikä saanut neurologeilta pelilupaa.[5] Richter ilmoittikin lopettamisestaan syyskuussa 2003, 10 kuukautta loukkaantumisensa jälkeen. Hänellä oli lopettaessaan useita Rangersin ennätyksiä. Hän oli pelannut eniten pelejä (666), saanut eniten peliminuutteja (38 185) ja hänellä oli eniten voittoja (301). Lisäksi Richterillä oli Rangersin pudotuspelien voitto- (41) ja nollapeliennätys (9).[4]

Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Hopeaa	Salt Lake City 2002	jääkiekko
Jääkiekon maailmancup
Kultaa	1996	jääkiekko

Richter pelasi kahdesti junioreiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Ensimmäisen kerran hän edusti Yhdysvaltoja nuorten MM-kilpailuissa vuonna 1985 ja vuonna 1986. Samana vuonna Richter oli mukana Yhdysvaltain joukkueessa myös aikuisten MM-kilpailuissa. Toisen ja viimeisen kerran Richter pelasi MM-kilpailuissa keväällä 1987.[2]

Richter pelasi Kanada-cupissa Yhdysvaltain joukkueessa vuonna 1991. Vuonna 1996 Richter pelasi Jääkiekon maailmancupissa Yhdysvaltain joukkueessa. Yhdysvallat voitti finaalissa ennakkosuosikkina pidetyn Kanadan ja Richter valittiin turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi.[1] Richter on edustanut Yhdysvaltoja kolmesti olympialaisissa. Calgaryssä 1988 Richter pelasi neljä ottelua Yhdysvaltojen jäädessä kuudenneksi, 1998 Naganossa toiset neljä Yhdysvaltojen tippuessa puolivälierissä[6] ja 2002 Salt Laken Cityssä jälleen neljä Yhdysvaltojen voittaessa hopeaa.[7][2][8]

• NY Rangersin seuraennätykset:
  • Eniten otteluita runkosarjassa (666)
  • Eniten runkosarjavoittoja (301)
  • Eniten runkosarjassa pelattuja minuutteja (38 185)
  • Eniten voittoja pudotuspeleissä (41)
  • Eniten nollapelejä pudotuspeleissä (9)
  • Eniten pelattuja otteluita runkosarjassa yhdellä kaudella (71, 1997–1998)
  • Eniten voittoja runkosarjassa yhdellä kaudella (42, 1993–1994)
  • Eniten voittoja koko kaudella yhdellä kaudella (58, 1993–1994)
  • Eniten syöttöpisteitä maalivahdilta yhdellä kaudella (5, 1992–1993)¹
  • Paras torjuntaprosentti (91,7 % 1996–1997)
  • Eniten torjuntoja ottelussa (59, 31.1.1991)
  • Eniten syöttöpisteitä ottelussa maalivahdilta (2, 23.2.1990 ja 29.10.1992)¹
  • Eniten voittoja pudotuspeleissä yhdellä kaudella (16, 1993–1994)
  • Eniten peliminuutteja pudotuspeleissä yhdellä kaudella (1 477, 1993–1994)
  • Eniten nollapelejä pudotuspeleissä yhdellä kaudella (4, 1993–1994)¹

¹ Ennätys on jaettu yhden tai useamman pelaajan kanssa

[13]