Mikasa (1900)

Mikasa / 三笠
	; Mikasa museoituna Yokosukassa, vasemmalla amiraali Tōgō Heihachirōn patsas.
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Vickers, Barrow-in-Furness
Kölinlasku	24. tammikuuta 1899
Laskettu vesille	8. marraskuuta 1900
Palveluskäyttöön	1. maaliskuuta 1902
Poistui palveluskäytöstä	20. syyskuuta 1923
Loppuvaihe	museoitu
Tekniset tiedot
Uppouma	15 380 t
Pituus	131,7 m
Leveys	23,2 m
Syväys	8,2 m
Koneteho	15 000 shp
Nopeus	18 solmua
Miehistöä	836
Aseistus
Aseistus	4 × 30 cm/L40 type 41 -tykkiä (Armstrong 12″ Pattern G) kaksiputkisina BIV-asennuksina; 14 × 6″ tykkiä; 20 × 12 naulan tykkiä; 6 × 3 naulan tykkiä; 6 × 2,5 naulan Hotchkiss -tykkiä; 4 × 18″ torpedoputkea
	Infobox OK

Mikasa (jap. 三笠) oli keisarillisen Japanin laivaston pre-dreadnought-tyypin taistelulaiva. Yhdessä viiden muun taistelulaivan (Shikishima, Yashima, Hatsuse, Fuji ja Asahi) kanssa se muodosti Japanin päätaistelulinjan Venäjän–Japanin sodassa vuosina 1904–1905. Mikasa oli Japanin laivastoa komentaneen amiraali Tōgō Heihachirōn lippulaivana koko sodan ajan, myös sodan ratkaisseessa Tsushiman meritaistelussa.

Valmistus

Alus tilattiin 26. syyskuuta 1898 Vickersiltä Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin 24. tammikuuta 1899. Alus laskettiin vesille 8. marraskuuta 1900 ja valmistui 1. maaliskuuta 1902.[1]

Palvelus

Venäjän–Japanin sodan alkaessa alus oli amiraali Tōgō Heihachirōn johtaman Japanin 1. laivaston 1. divisioonassa, jonka muut alukset olivat Shikishima, Fuji, Asahi, Yashima ja Kasuga[2]. Divisioonansa mukana alus osallistui 9. helmikuuta 1904 Port Arthurin taisteluun. Alukseen osui kaksi kymmenen tuuman kranaattia, jotka haavoittivat seitsemää miehistön jäsentä[3]. Keltaisenmeren taistelussa 10. elokuuta Mikasa johti jälleen Japanin taistelulinjaa, ja alukseen osui taistelun aikana 25 kranaattia, joista kaksi poisti käytöstä takakannen 12-tuumaisen tykkitornin. Taistelussa 125 miehistön jäsentä sai surmansa tai haavoittui[4].

Tsushiman taistelussa Mikasa johti jälleen taistelulinjaa. Taistelussa alukseen osui kymmenen 12 tuuman ja 19 kuuden tuuman kranaattia, jotka aiheuttivat ainoastaan vähäisiä vaurioita.[5]

Kuusi päivää sodan päättäneen Portsmouthin rauhansopimuksen allekirjoituksen jälkeen Mikasa upposi ankkuripaikalleen Sasebossa aluksella riehuneen tulipalon ja sen aiheuttamien räjähdysten vuoksi. Onnettomuudessa sai surmansa 251 merimiestä. Hylky nostettiin 7. elokuuta 1906 ja siirrettiin Sasebon laivastontelakalle kunnostettavaksi, mistä se palasi palvelukseen 24. elokuuta 1908.[6]

Ensimmäisessä maailmansodassa Mikasa oli kaksi ensimmäistä sotavuotta rannikkopuolustuksessa sijoitettuna Maizuruun. Se osallistui 1921 sodan jälkeen japanilaisjoukkojen maihinnousuun sisällissotaa käyvään Siperiaan. Alus luokiteltiin 1. syyskuuta 1921 ensimmäisen luokan rannikkopuolustusalukseksi (kaibokan). Se ajoi 17. syyskuuta karille lähellä Vladivostokia, mutta ei kuitenkaan vaurioitunut pahoin.[6]

Washingtonin laivastosopimuksen mukaisesti alus poistettiin palveluksesta 23. syyskuuta 1923 ja siirrettiin romutettavaksi, mutta Japanin hallituksen pyynnöstä kaikki sopimuksen allekirjoittajamaat hyväksyivät aluksen museoimisen. Prinssi Hirohito ja amiraali Tōjō avasivat museoaluksen yleisölle 12. marraskuuta 1926 Yokosukassa. Toisen maailmansodan jälkeen alus oli hoitamatta, kunnes se avattiin 1961 uudelleen yleisölle.[6] Nykyään se on ainoa jäljellä oleva pre-dreadnought taistelulaiva ja ainoa jäljellä oleva brittivalmisteinen taistelulaiva.

Lähteet

Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1860–1905. Lontoo: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Olender, Piotr: Russo - Japanese Naval War 1905 Vol 1.. Stratus, 2009. ISBN 978-83-89450-48-7. (englanniksi)
Campbell, NJM: The Battle of Tsu-Shima - Part 1. Warship, , II. vsk, nro 1, s. 38 - 49. Lontoo: Conway Maritime Press. (englanniksi)
Campbell, NJM: The Battle of Tsu-Shima - Part 2. Warship, , II. vsk, nro 2, s. 127 - 135. Lontoo: Conway Maritime Press. (englanniksi)

Viitteet

Gardiner 2002, s. 222.
Olender vol 1 s. 9
Olender vol 1 s. 31
Olender vol 1 s. 74
Campbell s. 130
Gardiner 2002, s. 224.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikasa (1900) Wikimedia Commonsissa

Edeltäjä:
Asahi

Keisarillisen Japanin laivaston taistelulaivaluokat

Seuraaja:
Katori-luokka

Keisarillisen Japanin laivaston alusluokat Venäjän–Japanin sodassa

Pre-dreadnought-taistelulaivat	Fuji • Shikishima • Asahi^S • Mikasa^S
Panssariristeilijät	Chiyoda^S • Asama • Izumo • Yakumo^S • Azuma^S • Kasuga
Pansarikansiristeilijät	Izumi^S • Naniwa • Matsushima • Akitsushima • Yoshino^S • Suma • Takasago^S • Kasagi • Niitaka • Otowa^S
Panssaroimattomat risteilijät	Takao^S • Yaeyama^S • Tatsuta^S • Miyako^S • Chihaya^S • Yodo^C
Hävittäjät	Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze
Torpedoveneet	Kotaka^S • Hayabusa
Tykkiveneet	Amagi^S • Kongō • Kaimon • Katsuragi • Maya • Tsukushi^S • Banjō^S • Heien^S • Ōshima^S • Uji^S

S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä

Keisarillisen Japanin laivaston alusluokat ensimmäisessä maailmansodassa

Dreadnought-taistelulaivat	Fusō • Ise • Nagato^C
Pre-dreadnought-taistelulaivat	Fuji • Shikishima • Asahi^S • Mikasa^S • Katori • Satsuma • Kawachi
Taisteluristeilijät	Tsukuba • Ibuki • Kongō
Panssariristeilijät	Chiyoda^S • Asama • Izumo • Yakumo^S • Azuma^S • Kasuga
Pansarikansiristeilijät	Naniwa • Matsushima • Akitsushima^S • Suma • Kasagi • Niitaka • Otowa^S • Tone^S • Chikuma
Hävittäjät	Ikazuchi • Murakumo • Akatsuki • Shirakumo • Harusame • Kamikaze • Umikaze • Sakura • Urakaze • Kaba • Isokaze • Momo • Enoki • Kawakaze • Momi^C • Minekaze^C
Torpedoveneet	Hayabusa
Sukellusveneet	K • L

S: ainoa laatuaan • C: valmistunut sodan päätyttyä

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Gardiner 2002, s. 222.

[2] Olender vol 1 s. 9

[3] Olender vol 1 s. 31

[4] Olender vol 1 s. 74

[5] Campbell s. 130

[G224-6] Gardiner 2002, s. 224.