Mika Noronen

Noronen on Tapparan kasvatti ja hän pelasi juniorivuotensa siellä. Kaudella 1996–1997 hän pääsi pelaamaan Tapparan liigajoukkueissa muutamia otteluita, mutta vakiinnutti paikkansa seurassa seuraavalla kaudella. Hänen lopullinen läpimurtonsa tapahtui kaudella 1998–1999, kun hän pelasi joukkueensa ykkösvahtina. Buffalo Sabres varasi Norosen 21. pelaajana vuoden 1997 varaustilaisuudessa.[2]

Norosesta kiinnostuttiin Pohjois-Amerikassa ja hän siirtyi Buffalo Sabresin organisaatioon, mutta ensimmäinen kausi meni kokonaan AHL-seura Rochester Americansissa. Kausi sujui hyvin ja hänet valittiin vuoden tulokkaaksi, tulokkaiden tähdistökentälliseen sekä sarjan toiseen tähdistökentälliseen.[3] Hänellä on nimissään myös sarjan pudotuspelien nollapeliennätys kuusi Rochsterissä kauden pudotuspeleissä.[4]

Seuraava kausi meni lähes kokonaan farmissa, lukuun ottamatta kahta NHL-ottelua. Hänet valittiin jälleen kakkostähdistöön sekä palkittiin Harry Holmes -palkinnolla vähimmistä päästetyistä maaleista. Kaudella 2001–2002 vastuuta Buffalossa tuli enemmän, mutta kausi meni pääosin kuitenkin farmissa. Seuraavat kaudet hän pelasi joukkueensa kakkosmaalivahtina.[3] Kaudella 2003–2004 Toronto Maple Leafsia vastaan Noronen sai tililleen maalivahdille harvinaisen maalin, kun Robert Reichel tyri kiekon omaan maaliin ja Noronen oli viimeinen kiekkoon koskenut pelaaja.[5] Työsulkukauden ajaksi Noronen siirtyi HPK:n riveihin korvaamaan Venäjälle lähtenyttä Joni Puurulaa.[6] Hän voitti joukkueessa SM-pronssia.[7]

Kaudeksi 2005–2006 Noronen palasi NHL:ään Buffaloon. Hän ei vakiinnuttanut paikkaansa joukkueen ykkösvahtina ja hänet kaupattiin maaliskuussa 2006 Vancouver Canucksiin Buffalon toisen kierroksen varausoikeuteen vuoden 2006 varaustilaisuudessa. Noronen ei pystynyt vieläkään tekemään todellista läpimurtoaan ja hänestä tuli vapaa pelaaja. Hän kirjoitti lopulta sopimuksen venäläisen Ak Bars Kazanin kanssa elokuussa 2006.[8]

Debyyttikaudellaan Kazanissa hän taisteli peliajasta Aleksandr Jerjomenkon kanssa. Hän pelasi kuitenkin joukkueen kaikki ottelut vuoden 2007 seurajoukkueiden EM-kilpailuissa. Turnaus sujui Noroselta erinomaisesti ja hän piti maalinsa puhtaana kaikissa kolmessa ottelussaan ja tämä toi seuralle mestaruuden.[7] Hän jatkoi seurassa vielä seuraavan kauden.[2] Kauden 2008–2009 Noronen aloitti uudessa KHL-liigassa Torpedo Nižni Novgorodin riveissä. Hän ei saanut seurassa paljoa peliaikaa ja hän ei ollut tyytyväinen oloonsa Venäjällä, joten seura ja Noronen purkivat sopimuksen yhteisymmärryksellä. Hän päätti siirtyä Ruotsin Elitserieniin kärkijoukkue Linköpings HC:n riveihin.[9][10] Hän jäi myös Linköpingsissä vähälle peliajalle.[2]

Kauden 2009–2010 alussa Norosella ei ollut vielä seuraa, mutta syyskuussa SM-liigaseura JYP hankki hänet korvaamaan loukkaantunutta Pekka Tuokkolaa. Hänet hankittiin seuraan lokakuun loppuun kestävällä sopimuksella.[11][4] Pian hän siirtyi loppukauden kestävällä sopimuksella Helsingin HIFK:hon.[12]

Noronen siirtyi pelaamaan Rauman Lukkoon vuoden 2010 lopulla.[13] Noronen pelasi Lukossa myös kauden 2011–2012. Seuraavaksi kaudeksi Noronen etsi pelipaikkaa ulkomailta, mutta teki sopimuksen Tapparaan vasta tammikuun 2013 lopulla, kun Tappara etsi kokenutta maalivahtia ykkösmaalivahti Juha Metsolan tueksi.[14]

Kauden 2013–2014 Noronen vietti Sveitsin liigan HC Davosissa ja Saksan liigan EHC Münchenissä. Seuraavalla kaudella hän oli alkukauden pelaamatta, mutta teki helmikuussa 2015 sopimuksen Mestiksessä pelaavan Lempäälän Kisan kanssa.[15] Hyvät otteet LeKissä poikivat Noroselle jälleen paikan Tapparaan Juha Metsolan aisapariksi pudotuspeleihin. Kauden jälkeen Noronen allekirjoitti jatkosopimuksen Tapparan kanssa.

Noronen aloitti kauden 2015–2016 Tapparassa, mutta siirtyi jo syksyllä Ruotsiin Malmö Redhawksiin. Malmöstä Noronen palasi helmikuussa 2016 Suomeen ja teki sopimuksen Lempäälän Kisan kanssa.[16] Noronen pelasi Lempäälässä kauden loppuun ja lopetti uransa tämän jälkeen.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Kultaa	Suomi 1998	jääkiekko

Noronen on pelannut myös Suomen maajoukkueissa. Hän pelasi alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1996 ja voitti joukkueen mukana hopeaa. Hän on pelannut myös kerran alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa ja kolme kertaa nuorten MM-kisoissa; vuosina 1997, 1998 ja 1999. Hän onkin vuoden 1998 nuorten maailmanmestari. Noronen on edustanut Suomen A-maajoukkuetta kerran arvokisoissa, kun hän oli Suomen ykkösvahti MM-kilpailuissa vuonna 2004.[2]