Mika Anttonen

Koulutukseltaan Anttonen on diplomi-insinööri.[9][10]

Opiskellessaan energiatekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Anttonen aloitti työuransa Nesteen raakaöljyn trading-toiminnassa, ostamalla ja myymällä maailmalla liikkuvia öljylasteja. Hän eteni Nesteen trading-toiminnan johtajaksi. Trading oli merkittävä osa Nesteen liiketoimintaa: siitä tuli lähes puolet yrityksen liikevaihdosta.

Vaikka Anttosen ura Nesteellä oli hyvässä nosteessa, hän päätti lähteä yrittäjäksi vuonna 1995 alkaen tehdä öljykauppaa omaan lukuunsa. Hän alkoi kuitenkin kaivata uutta sisältöä työhönsä ja myi yhtiökumppaninsa kanssa Enronille Greenergy Baltic Oy:n trading-bisneksen, joka vaati markkinoiden seuraamista vuorokauden ympäri.

Tämän jälkeen Anttonen alkoi kehittää fyysisen öljyn vähittäiskauppaa Suomessa Greenin ostettua St1-ketjun vuonna 2000. St1-ryhmä on pa­ris­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kas­va­nut Ant­to­sen joh­dol­la lähes tyh­jäs­tä Poh­jois­mai­den suu­rim­pien polt­to­ai­neen­ja­ke­li­joi­den ja -ja­los­ta­jien jouk­koon.[11][9][12][13]

Anttonen tunnetaan uusiutuvan energian puolestapuhujana ja siihen investoijana. Hänen yritystensä liikevaihdosta sen osuus vuonna 2014 oli 5–10 prosenttia. Hänen mukaansa fossiilisilla polttoaineilla tehtävä kauppa mahdollistaa St1:n strategisen suuntautumisen uusiutuvaan energiaan.[6]

Anttonen sanoo koko St1-yritykselle 1990-luvun lopulla laatimansa strategian tähtäävän tapoihin löytää hupenevaa öljyä korvaavia energiamuotoja: ”Minä mietin työkseni, miten maapallon energiatarpeen voisi tyydyttää. Tulee taas miljardi uutta asukasta ja he tarvitsevat näin paljon energiaa pysyäkseen pelkästään hengissä. Kun näkee ison kuvan, alkaa nähdä mitä se tarkoittaa Euroopassa tai Suomessa.”[11]

Anttosen mielestä länsimainen elintaso perustuu pitkälti halpaan öljyyn, kaasuun ja hiileen.[14] Hän pitää monia ilmastotavoitteita, kuten esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta, epärealistisina. Ilmastonmuutoksen hillitseminen nykyisin keinoin ei onnistu, sillä maailma on liian riippuvainen öljystä.[15] Hän on arvostellut myös Euroopan unionin rajallista kykyä alentaa hiilidioksidipäästöjä maailman mittakaavassa. Anttonen on maininnut, että Euroopan unioni toteuttaa ilmastopolitiikkaa EU-alueella, jonka osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on vain 11 prosenttia ja on laskusuunnassa. Hänen mukaansa se, että EU-alueella olisi lopetettu energian käyttö kokonaan vuonna 2018, kuittaantuisi sillä, että vuoteen 2025 mennessä muun maailman energiankulutus kasvaa saman verran.[16]

Anttosen mielestä sähköautot ja biopolttoaineet eivät tuota ilmakehän hiilidioksidin alenemaa, ja hän näkee ratkaisuna Afrikan hiilinielujen kasvattamisen. Anttosen mielestä Afrikkaa pitäisi metsittää.[17] Metsää pitäisi hänen mukaansa hyödyntää paitsi hiilidioksidin sitomiseen myös biopolttoai­neiden raaka-aineena.[15] Hän on myös ehdottanut lyhyiden matkojen lentokieltoa Euroopassa, koska ihmiset voisivat matkustaa saman matkan junalla lähes samassa ajassa.[14]

Anttonen oli vuonna 2018 Suomen suurin huippu-urheilun tukija, mikä johtuu hänen arvoistaan. Huippu-urheilu tuottaa kannustavia esimerkkejä nuorille ja lapsille ja antaa heille virikkeitä liikkumiseen.[3]

Anttonen on Suomen Hiihtoliiton päätukija. Sopimuksessa Anttonen kirjasi toiveensa: antidopingtyö ja nuorisotyö. Dopingia hän piti urheilun syöpänä, ja haluaa, että järjestelmä estää uudet dopingtapaukset[3].

Hän omistaa Suomen urheiluopiston Heinolan Vierumäellä. Hän osti opiston, koska se oli pahoin velkaantunut ja oli uhka, että joku ostaa sen omaksi "hauskanpitopaikakseen". Anttonen halusi, että Vierumäki jatkaa toimintaansa monipuolisena liikunnan ja vapaa-ajan keskuksena.[3] Vierumäellä sijaitsee paitsi Suomen jääkiekkomaajoukkueen tukikohta myös jääkiekon kansainvälinen kehityskeskus sekä Suomen Olympiakomitean valmennus- ja harjoituskeskus. [18]

Vuonna 2016 Anttonen lahjoitti mil­joo­na eu­roa vä­hä­va­rais­ten per­hei­den nuor­ten jää­kie­kon har­ras­ta­mi­seen ja aikoi jatkaa samansuuruisia lahjoituksia tulevinakin vuosina, "niin kauan kuin rahat riittää". Hän oli aiemminkin tukenut vähävaraisten perheiden jääkiekkoilijoita anonyymisti ja olisi halunnut lahjoittaa tälläkin kertaa anonyymisti. Suuri summa olisi kuitenkin herättänyt huomiota, joten lahjoitus päätettiin julkistaa.[19] Anttonen lahjoittaa tuhat euroa tuhannelle eri perheelle. Tuki jaetaan Suomen Jääkiekkoliiton kautta, jonka strategiaa Anttonen on ollut tekemässä.[3] Anttonen on Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen.[20]

• Vuonna 2003 Anttonen valittiin Vuoden liikemieheksi.[21]
• Anttonen sai Kemian Seurojen palkinnon vuonna 2019 tunnustuksena ansioistaan "kotimaisen energia- ja biojalostamotekniikan sekä -kemian edistäjänä". St1 oli muun muassa ensimmäinen suomalainen yritys, joka aloitti toisen sukupolven bioetanolin teollisen tuotannon.[22]

Anttosen perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme lasta.[10] Hän harrastaa jääkiekkoa, tennistä ja telemarkhiihtoa.[3]

• Anttosen radiohaastattelu 22.1.2015 Yle Areenassa, 53 min