Miinavene Miina

Miinavene Miina (aiemmin T-17) oli Suomen merivoimien miinavene. Se valmistui 1916 Venäjän keisarikunnan laivastolle maayhdysmiinakenttien eli maista laukaistavien merimiinoin muodostettujen miinakenttien laskualukseksi. Venäläisten joukkojen poistuessa Suomesta alukset jäivät paikoilleen. Alus otettiin 1920 korjausten jälkeen Suomen merivoimiin. Alus palveli osana Rannikkolaivastoa.

Miinavene Miina

Piirros Miinan sisarlauksesta Pommista
Perustiedot
Alustyyppi Miinavene
Aluksen vaiheet
Rakentaja Porin Konepaja Oy
Laskettu vesille 1916
Palveluskäyttöön 1916, Suomen merivoimille 1920
Poistui palveluskäytöstä 1952
Tekniset tiedot
Uppouma 90 t
Pituus 20,3 m
Leveys 4,5 m
Syväys 1,2 m
Koneteho 2 x 45 hv
Propulsio puolidiesel
Nopeus 9 solmua
Miehistöä 6
Aseistus
Aseistus 1 x konekivääri tai
1 x 20 mm Madsen
Miinat 30-45 miinaa

Talvisodassa alus oli miinanlaskijana itäisellä Suomenlahdella. Luokan alukset laskivat 1.-6. joulukuuta 1939 miinoja kahteentoista eri miinoitteeseen yhteensä 352 miinaa.

Miina palveli Miinakoeaseman koealuksena aina vuoteen 1952 ja se myytiin yksityiselle vuonna 1955.[1]

Miinan sisaralukset olivat miinaveneet Loimu, Lieska, Paukku ja Pommi.

Lähteet

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 36-37. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Suomen laivasto 1918-1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
  • Tuomi-Nikula, Jorma: Suomen laivat punatähtisen sotalipun alla. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-212-6.

Viitteet

  1. Tuomi-Nikula, Jorma s. 50
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.