Miikka Anttila

Miikka Anttila
	; Miikka Anttila vuoden 2013 Ranskan rallissa.
Henkilötiedot
Syntynyt	10. syyskuuta 1972 [1]
Kansalaisuus	Suomi
WRC-ura
Aktiivivuodet	1999–
Nykyinen talli	Toyota Gazoo Racing
Entiset tallit	Stobart VK Ford, Ford Abu Dhabi, Ford World Rally Team, Volkswagen Motorsport
Kilpailuja	191
Voittoja	17
Palkintosijoja	60
Erikoiskoevoittoja	490
Ensimmäinen kilpailu	Neste Rally Finland 1999
Ensimmäinen voitto	Ruotsin ralli 2008
Viimeisin voitto	Ruotsin ralli 2017
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Miikka Anttila (s. 10. syyskuuta 1972 Janakkala) on suomalainen rallikartanlukija. Hän on lukenut nuotteja muun muassa Jari-Matti Latvalalle, Mikko Hirvoselle, Janne Tuohinolle ja Kosti Katajamäelle. Hän on voittanut Jari-Matti Latvalan kartanlukijana viisi MM-rallia ja Janne Tuohinon kanssa ison N-ryhmän Suomen mestaruuden vuonna 1999.

Anttilasta tuli vuoden 2017 heinäkuussa Neste Rallissa kaikkien aikojen eniten MM-ralleissa mukana ollut kartanlukija. Neste Ralli oli hänen 189. kilpailunsa.[2]

Miikka Anttilan ensimmäinen ralli kartanlukijana tapahtui vuonna 1993, kuljettajana Heikki Lappalainen ja autona F-ryhmän Toyota Starlet. Vuonna 1994 Anttila luki nuotteja Ari-Pekka Pylväälle F-Cupin B-junioreissa sijoittuen sarjassa viidenneksi. Vuonna 1998 Anttila toimi Teppo Vekan kartturina pienen A-ryhmän SM-sarjassa, ja hän siirtyi vuonna 1999 Janne Tuohinon pariksi isoon N-ryhmään voittaen Suomen mestaruuden samana vuonna. Anttila toimi vielä vuoden 2000 Tuohinon kartanlukijana. Vuonna 2001 Miikka siirtyi ajamaan Saksan rallimestaruussarjaa Jani Pirttisen kanssa, mutta hän palasi vuonna 2002 takaisin Suomeen kilpailemaan pienen A-ryhmän Suomen mestaruudesta Mikko Hirvosen kartturina. Vuosi tuotti Hirvoselle Suomen mestaruuden, mutta Miikka Anttilalle ei mestaruutta virallisesti merkitty, koska Hirvonen oli ajanut Tunturirallin Timo Hantusen kanssa.

Vuodeksi 2003 Miikka siirtyi JWRC-sarjaan Kosti Katajamäen kakkoskuljettajaksi. Alkutalvesta 2003 Anttila ajoi Virossa ensimmäisen rallinsa Jari-Matti Latvalan kanssa Toyota Corollalla. Myöhemmin samana vuonna Anttila siirtyi JWRC:n lisäksi Britannian rallisarjaan lukemaan nuotteja Latvalalle hänen vakituisen kartanlukijansa Carl Williamssonin loukkaannuttua. Vuonna 2004 Latvala ajoi ralleja Miikka Anttilan ja Carl Williamssonin kanssa, kunnes hän siirtyi ajamaan pelkästään Anttilan kanssa. Vuonna 2006 Latvala ja Anttila valittiin Stobart MK M-Sport Ford -rallitiimiin, ja vuodeksi 2007 he saivat jo koko kauden kattavan sopimuksen.

Samana vuonna Irlannin osakilpailussa pari sijoittui kolmanneksi – ensimmäistä kertaa MM-rallissa palkintokorokkeelle. Vuodeksi 2008 he siirtyivät Fordin tehdastiimiin saavuttaen heti Ruotsin rallista voiton. Vuonna 2009 Latvala ja Anttila voittivat Italian osakilpailun Sardiniassa. Pari jatkaa myös vuonna 2010 Fordin tehdastallissa. Vuonna 2010 Anttila voitti Latvalan rinnalla Uuden-Seelannin sekä Suomen MM-rallit huomattavan pienin marginaalein, kasvattaen täten voittomääränsä neljään.

Anttila asuu Lempäälässä Pirkanmaalla vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.[3]

Lähteet

www.jmlatvala.com (Arkistoitu – Internet Archive)
eWRC.cz - Miikka Anttila rally profile

Viitteet

http://www.wrc.com/drivers-and-teams/co-drivers/miikka-anttila/?whoid=5. Tieto on haettu Wikidatasta.
Kartturi Miikka Anttila nousee kaikkien aikojen tilaston kärkeen iltalehti.fi. Viitattu 15.7.2017.
Nyt puhuu Jari-Matti Latvalan luottomies – kovaa löylyä Suomen verottajalle Jari-Matin kaskovakuutuksesta: ”raukkamaista” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.11.2019.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[8fd4fd287404c5c71a01c59c0eb4ab24-1] ttp://www.wrc.com/drivers-and-teams/co-drivers/miikka-anttila/?whoid=5. Tieto on haettu Wikidatasta.

[2] Kartturi Miikka Anttila nousee kaikkien aikojen tilaston kärkeen iltalehti.fi. Viitattu 15.7.2017.

[3] Nyt puhuu Jari-Matti Latvalan luottomies – kovaa löylyä Suomen verottajalle Jari-Matin kaskovakuutuksesta: ”raukkamaista” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.11.2019.