Miika Juntunen

Juntunen debytoi korkeimmalla sarjatasolla jo 15-vuotiaana Oulun Palloseurassa vuonna 1980. 1980-luvulla hän pelasi vuoden Kopareissa, neljä kautta Kemissä ja neljä myös Ilveksessä, missä hän vuonna 1990 voitti Suomen Cupin. Välissä hän kävi myös Ruotsissa Örgrytessä.

Juntunen kuului vuonna 1993 Jazzin mestarijoukkueen runkopelaajiin yhdessä Piracaian, Luiz Antonion ja Antti Sumialan kanssa. Kaudeksi 1994 hän siirtyi Tampereen Pallo-Veikkoihin, missä hän toistamiseen peräkkäin voitti Suomen mestaruuden. TPV:n pudottua liigasta 1995 hän siirtyi Ilvekseen, mutta sekin putosi liigasta heti seuraavalla kaudella. Juntunen siirtyi takaisin TPV:hin, missä hän toimi avainhahmoina seuran noustua takaisin liigaan kaudeksi 1999. Juntunen toimi myös TPV:n toimintaa varten perustetun yhtiön toimitusjohtajana ja huolehti pelaajien hankinnasta. Kauden aikana joukkueessa pelasi peräti 45 eri pelaajaa, valmentaja Jan Mak oli lähtenyt jo ennen kauden alkua ja uusi valmentaja Ian Crawfordkin lähti elokuussa. Kauden päätteeksi TPV putosi takaisin Ykköseen. Kaudella 2000 hän siirtyi Kotkan TP:n joukkueeseen, joka sekin putosi kauden päätteeksi. Vielä kaudella 2001 hän pelasi liigaa FC Jazzissa. 2001 hän oli suuressa osassa, kun porilaisseura eteni euroopan kentillä Intertoto-cupissa toiselle kierrokselle.^lähde?

Olympiamaajoukkueessa Juntunen pelasi urallaan kaksi ottelua. Nuorempien ikäluokkien maajoukkueissa hänellä on tilillään lukuisia otteluita.

Veikkausliigan verkkonäyttelyn mukaan harva suomalaispelaaja on jakanut mielipiteitä yhtä paljon kuin Miika Juntunen. Hänen taitava pelityylinsä ihastutti katsojia, mutta temperamenttisena ja suorapuheisena henkilönä hänellä katkesivat välit monen valmentajan kanssa. Sivuston mukaan tämä oli mahdollisesti suurin syy siihen, miksi Juntusen maajoukkueottelut aikuisten tasolla jäivät kahteen olympiajoukkueen peliin. Suorat kommentit erityisesti ottelujen jälkeen aiheuttivat sen, että Juntusen pitkä pelaajaura jää usein niiden varjoon.[1]

Pelaajana Juntuselle sopi parhaiten keskikentän peliä rakentava rooli, jossa hän pääsi pyörittämään joukkueensa peliä ja osallistumaan maalipaikkojen rakentamiseen ja päättämiseen. Veikkausliigan verkkonäyttely kuvaa Juntusta taitavaksi pelaajaksi.[1] Juntusen itsensä mukaan hänen ainoa heikkoutensa oli nopeus, jota hän kompensoi kestävyydellä.[4]

Vuodesta 1996 lähtien Miika Juntusella on ollut Markkinointi Miika Juntunen Oy -niminen yritys. Yhtiön toinen vastuuhenkilö on Kirsi Maria Juntunen.[13] Yrityksen toimialana on mainostilan ja mainossopimusten välitys ja vuokraus sekä yleisagentuuritoiminta.[14]

Juntunen tuomittiin 7. toukokuuta 2019 Oulun käräjäoikeudessa yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Juntusen yhtiö jätti kirjaamatta yhtiön provisiopalkkioita vuosilta 2012–2013. Kirjaamatta jätetty summa oli yli 300 000 euroa.[15] Tuomio pysyi hovioikeudessa.[16] Juntunen haki korkeimmasta oikeudesta muutosta tähän tuomioon. Korkein oikeus kumosi tuomion huhtikuussa 2021 ja määräsi asian uudelleen Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn, joka alensi tuomion 14. huhtikuuta 2022 yhdeksästä kuuteen kuukauteen.[17]

Juntusen isoisä Väinö Antti Juntunen (1895–1960) toimi Kolarin ja Kiimingin kirkkoherrana ja oli vuonna 1934 perustamassa vanhoillislestadiolaisista eronnutta Rauhan sana -liikettä.[6][18] Miika Juntusen poika Matias Juntunen (s. 1992) on myös jalkapalloilija.[19] Juntusen sisko Minna-Maaria Sipilä (o.s. Juntunen) on naimisissa Suomen entisen pääministerin Juha Sipilän kanssa.[5][6]

• Miika Juntunen Veikkausliigan 20-vuotisjuhlanäyttelyssä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Veikkausliiga, Viikon kasvo: Miika Juntunen –TPV:n kokenut monitoimikone (Arkistoitu – Internet Archive)