Miika Elomo
Miika Elomo (s. 21. huhtikuuta 1977 Turku) on pelaajauransa lopettanut suomalainen jääkiekkoilija. Hän toimi vuosina 2014–2015 SM-liigajoukkue Turun Palloseuran päävalmentajana[1] ja sitä ennen apuvalmentajana. Nykyään hän valmentaa norjalaista Storhamaria.[2]
| Miika Elomo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. huhtikuuta 1977 Turku |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Elmo |
| Pelipaikka | oikea laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 183 cm |
| Paino | 82 kg |
| Seura | |
| Seura | Storhamar Ishockey |
| Sarja | GET-ligaen |
| Tehtävä | päävalmentaja |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1994–2005 |
| Aik. seurat |
TPS (SML) Kiekko-67 (I div) Portland Pirates (AHL) HIFK (SML) Washington Capitals (NHL) Saint John Flames (AHL) Blues (SML) |
| NHL-varaus |
23. varaus, 1995 Washington Capitals |
| Valmennusura | |
| Vuodet | 2012–2016 |
| Seurat | TPS, TuTo |
Elomo aloitti uransa 1994 I-divisioonassa Kiekko-67:n joukkueessa. Kauden lopulla hän siirtyi TPS:n riveihin, jossa pelasi myös kauden 1995–1996. Hänet valittiin NHL:n vuotuisessa varaustilaisuudessa 1995 numerolla 23 Washington Capitalsiin.
Seuraavaksi kaudeksi laitahyökkääjänä pelannut Elomo siirtyikin Yhdysvaltoihin, mutta sai peliaikaa vain Washingtonin farmijoukkueesta Portland Piratesista, joten hän palasi Suomeen kesken kauden 1997–1998 HIFK:hon.
Hän palasi Amerikkaan 1999–2000, ja sai peliaikaa Washington Capitalsin kokoonpanossa kahden ottelun verran, ja sai yhden syöttöpisteen. Loppukauden hän pelasi farmijoukkueessa. Vuonna 2000 hänet myytiin Calgary Flamesiin, muttei saanut sielläkään peliaikaa. Elomo pelasikin koko kauden 2000–2001 Calgaryn farmijoukkueessa AHL-liigan Saint John Flamesissa, joka sitten voittikin liigan mestaruuden, eli Calder Cupin [3].
Elomo palasi voitokkaan AHL-kauden jälkeen Suomeen ja TPS:aan. Hän siirtyi kuitenkin kesken kauden 2001–2002 Turusta Bluesiin [4]. Elomo pelasi runsaat kolme kautta Bluesissa. Hän joutui jättämään kauden 2004–2005 kesken pahan rannevamman takia [5], eikä ole pelannut tämän jälkeen liigatasolla [6].
Myös Miika Elomon veljet Teemu Elomo ja Tommi Elomo ovat jääkiekkoilijoita.
Yksityiselämä
Elomo tuomittiin heinäkuussa 2022 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen naishenkilön pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta. Hän oli viiltänyt vuonna 2019 naista veitsellä käsivarteen.[7]
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1992–1993 | TPS | B-SMS | 12 | 3 | 2 | 5 | 14 | |||||||||||||||||||||
| 1993–1994 | TPS | A-SMS | 30 | 8 | 5 | 13 | 24 | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | JEM | 5 | 1 | 1 | 2 | 6 | ||||||||||
| TPS | B-SMS | 7 | 4 | 4 | 8 | 14 | 2 | 0 | 2 | 2 | 0 | |||||||||||||||||
| 1994–1995 | TPS | SML | 1 | 0 | 0 | 0 | 27 | JMM | 7 | 0 | 1 | 1 | 6 | |||||||||||||||
| TPS | A-SMS | 14 | 3 | 8 | 11 | 24 | JEM | 5 | 3 | 3 | 6 | 10 | ||||||||||||||||
| TPS | B-SMS | 4 | 1 | 2 | 3 | 6 | 8 | 4 | 6 | 10 | 30 | |||||||||||||||||
| Kiekko-67 | I div | 14 | 9 | 2 | 11 | 39 | ||||||||||||||||||||||
| 1995–1996 | TPS | SML | 10 | 1 | 1 | 2 | 8 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | JMM | 6 | 4 | 5 | 9 | 10 | ||||||||||
| TPS | A-SMS | 6 | 0 | 2 | 2 | 18 | ||||||||||||||||||||||
| Kiekko-67 | I div | 21 | 9 | 6 | 15 | 100 | ||||||||||||||||||||||
| 1996–1997 | Portland Pirates | AHL | 52 | 8 | 9 | 17 | 37 | |||||||||||||||||||||
| 1997–1998 | Portland Pirates | AHL | 33 | 1 | 1 | 2 | 52 | |||||||||||||||||||||
| HIFK | SML | 16 | 4 | 1 | 5 | 10 | 9 | 4 | 3 | 7 | 6 |  | ||||||||||||||||
| 1998–1999 | TPS | SML | 36 | 5 | 10 | 15 | 76 | 10 | 3 | 5 | 8 | 6 | | |||||||||||||||
| 1999–2000 | Washington Capitals | NHL | 2 | 0 | 1 | 1 | 2 | |||||||||||||||||||||
| Portland Pirates | AHL | 59 | 21 | 14 | 35 | 50 | ||||||||||||||||||||||
| 2000–2001 | Saint John Flames | AHL | 72 | 10 | 21 | 31 | 109 | 6 | 0 | 2 | 2 | 12 |  | |||||||||||||||
| 2001–2002 | TPS | SML | 24 | 3 | 4 | 7 | 84 | |||||||||||||||||||||
| Blues | SML | 28 | 2 | 2 | 4 | 44 | 3 | 0 | 0 | 0 | 4 | |||||||||||||||||
| 2002–2003 | Blues | SML | 50 | 8 | 5 | 13 | 28 | 7 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
| 2003–2004 | Blues | SML | 50 | 3 | 6 | 9 | 20 | 9 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||||||||||||||||
| 2004–2005 | Blues | SML | 15 | 0 | 0 | 0 | 25 | |||||||||||||||||||||
| 8 kautta | yhteensä | SML | 230 | 26 | 29 | 55 | 322 | 41 | 8 | 9 | 17 | 24 | ||||||||||||||||
| 1 kausi | yhteensä | NHL | 2 | 0 | 1 | 1 | 2 | |||||||||||||||||||||
Lähteet
- Partanen, Joonas: Miika Elomo korvaa Suikkasen TPS-ruorissa Iltalehti.fi. 7.11.2014. Viitattu 7.11.2014.
- Maailmanmestari Petteri Nummelinin ura jatkuu ulkomailla – valmentajaksi Norjan suurseuraan www.iltalehti.fi. Viitattu 4.6.2019.
- Karjalainen, Henri: Calder Cupilla on pitkä historia 23. huhtikuuta 2004. Jatkoaika.com. Viitattu 5. maaliskuuta 2007.
- Miika Elomo siirtyy Bluesiin 7. joulukuuta 2001. Jatkoaika.com. Viitattu 5. maaliskuuta 2007.
- MTV3: Miika Elomo siirtyy Bluesiin 9. joulukuuta 2004. MTV3. Viitattu 5. maaliskuuta 2007.
- Miika Elomo - player profile and career stats Eurohockey. Viitattu 5. maaliskuuta 2007.
- Miika Elomo tuomittiin ehdolliseen vankeuteen pahoinpitelystä – viilsi naista keittiöveitsellä www.iltalehti.fi. Viitattu 8.7.2022.
Aiheesta muualla
- Miika Elomo Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Miika Elomo The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Miika Elomo - nhlfinns.com
| Edeltäjä: Kai Suikkanen |
Turun Palloseuran päävalmentaja 2014–2015 |
Seuraaja: Jarno Pikkarainen |
4 Anttalainen |
6 Rafkin (A) |
7 Tuomisto |
17 Kosmachuk |
18 Stålberg |
19 Pulli |
20 Marjala |
21 Steenbergen |
22 Ronkainen |
25 Johansson |
26 Korpikoski (A) |
27 Pyyhtiä |
28 Skalický |
29 Hakala |
30 Lehtinen |
31 Rimpinen |
32 Vali |
33 Kiviharju |
35 Anttila |
36 Allén |
40 Lehtonen |
41 Intonen |
42 Suomi |
44 Arell (A) |
53 Saari |
57 Munkki |
58 Väisänen |
61 Jasu (C) |
62 Kivihalme |
74 Tammela |
75 Ilomäki |
77 Haapanen |
81 Koskinen |
82 Dal Colle
Valmentajat Ahokas – Kalto – Salo – Petäjä – Moisanen – Rosendahl