Mihail Šiškin

Mihail Šiškin
	; Mihail Šiškin maaliskuussa 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt	18. tammikuuta 1961; Moskova, Neuvostoliitto
Ammatti	kirjailija, toimittaja, opettaja
Kirjailija
Äidinkieli	venäjä
Tuotannon kieli	venäjä
Tyylilajit	proosa
	; Nimikirjoitus
Palkinnot
	venäläinen Booker-palkinto, 2000; Bolšaja Kniga -palkinto 2011
Aiheesta muualla
	www.schischkin.net
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Mihail Šiškin, (ven. Михаил Павлович Шишкин; 18. tammikuuta 1961 Moskova, Neuvostoliitto[1]) on venäläinen kirjailija, jota pidetään yhtenä Venäjän nykykirjallisuuden merkittävimpiin kuuluvana nimenä.

Šiškin teki kirjallisen debyyttinsä vuonna 1993 novellilla ”Kaunokirjoituksen oppitunti” (ilmestynyt suomeksi kokoelmassa Kaunokirjoituksia). Sitä ennen hän työskenteli toimittajana, tulkkina ja opettajana.[1] Šiškiniä on verrattu Dostojevskiin psykologisena ja tarkkanäköisenä kirjailijana, ja häntä pidetään taitavana venäjän kielen käyttäjänä. Hän on saanut useita palkintoja, muun muassa teoksestaan Vzjatije Izmaila (”Ismailin valloitus”, ei suomennettu) Venäjän Booker-palkinnon vuonna 2000.[2] Nykykirjailijoista Šiškiniä on verrattu muiden muassa Orhan Pamukiin ja J. M. Coetzeehen.[3]

Vuodesta 1995 Šiškin on asunut Sveitsissä.[4]

Suomennetut teokset

Sinun kirjeesi. Pismovnik. Suomentanut Vappu Orlov. WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38106-9. (Bolšaja Kniga -palkinto 2011)
Neidonhius. Suomentanut Vappu Orlov. Helsinki: WSOY, 2015. ISBN 978-951-0-40276-4. (Agricola-palkinto 2016 suomennokselle[5])
Kaunokirjoituksia. Suomentanut Vappu Orlov. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-41868-0.
Sota vai rauha : kirjoituksia Venäjästä ja lännestä. Suomentanut Sirpa Hietanen. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-49185-0.

Lähteet

Russian Litetary Fiction : Rights Catalogue Fall 2011. Okno Agency. PDF, sivut 3–4. (englanniksi)
Tomi Huttunen, Helsingin Sanomat 21.11.2012 sivu C 3
Kirjauutiset, Mtv3.fi, viitattu 14.2.2013^{[vanhentunut linkki]}
Mihail Šiškin Kirja.fi. Web Archive 2022. Arkistoitu 7.10.2022. Viitattu 4.2.2023.
Antti Majander: Suomentajien palkinnot Vappu Orloville ja Renja Salmiselle. Helsingin Sanomat, 9.4.2016, s. C 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.2.2023.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[okno-1] Russian Litetary Fiction : Rights Catalogue Fall 2011. Okno Agency. PDF, sivut 3–4. (englanniksi)

[HSKultt-2] Tomi Huttunen, Helsingin Sanomat 21.11.2012 sivu C 3

[3] Kirjauutiset, Mtv3.fi, viitattu 14.2.2013^{[vanhentunut linkki]}

[4] Mihail Šiškin Kirja.fi. Web Archive 2022. Arkistoitu 7.10.2022. Viitattu 4.2.2023.

[5] Antti Majander: Suomentajien palkinnot Vappu Orloville ja Renja Salmiselle. Helsingin Sanomat, 9.4.2016, s. C 11. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.2.2023.