Migraatio (biologia)

Muuttolintuja, tässä hanhiparvi.

Linnuista pisimmän muuttomatkan tekee lapintiira, joka muuttaa pohjoisen pallonpuoliskon kesäksi Arktiksen alueelle ja eteläisen pallonpuoliskon kesäksi Antarktiksen alueelle.[5] Pisimmän yhtäjaksoisen muuttolennon tekee punakuiri, 11 000 kilometriä ja jopa yhdeksän päivää lentäessään syksyllä pohjoisesta Australiaan tai Uuteen-Seelantiin.[6]

Jättiläisalbatrossi lentelee meren yllä vuosikausia, kunnes se palaa lisääntymään saarelle, jossa se itse syntyi.[7]

Metsäkana Dendragapus obscurus muuttaa keväällä alas vuorilta lisääntymään ja syksyllä takaisin ylös vuorille talveksi ruoan perään.[8]

Rubiinikurkkukolibri muuttaa keväisin itäiseen Pohjois-Amerikkaan lisääntymään ja palaa syksyllä etelämmäs Keski-Amerikkaan.[9]

Pisimmän maaeläimen muuton tekevät porot, jotka voivat kulkea keväällä jopa 5000 kilometriä lisääntymään. Kesällä porot siirtyvät tuulisille rannikoille päästäkseen kärpäsiä ja hyttysiä pakoon. Talveksi ne muuttavat metsiin syömään jäkälää.[10]

Gnuita muuttomatkallaan.

Gnuut tekevät Afrikassa kerran vuodessa tuhannen kilometrin mittaisen ympyränmuotoisen vaelluksen sateiden perässä päästäkseen ruohon ja veden äärelle.[11]

Ohutsarvilammas muuttaa keväällä ylös vuorille lisääntymään ja alas vuorilta syksyllä lumen tulon jälkeen etsimään ruokaa alempaa.[12]

Tunturisopulit lähtevät vaellukselle joka kolmas tai neljäs vuosi, kun niiden populaatio on kasvanut liian suureksi.[13]

Lohi vaeltamassa koskea ylös.

Punalohi kuoriutuu makeassa vedessä ja muuttaa sieltä suolaiseen veteen. Se palaa muutaman vuoden kuluttua omaan synnyinpaikkaansa lisääntymään.[14] Ankerias kuoriutuu Atlantin Sargassomeren suolaisessa vedessä mutta elää suurimman osan elämästään makeassa vedessä. Se muuttaa takaisin Sargassomerelle lisääntymään.[15]

Harmaavalas tekee pidemmän muuttomatkan kuin tiettävästi mikään toinen nisäkäs. Se ui talveksi lisääntymään Beringinmereltä ja Tšuktšimereltä Alaskan läheltä Meksikon vesille.[16]

Merinahkakilpikonna tekee meressä pitkän muuttomatkan rannalle, jolla se parittelee ja munii.[17]

Karibialla elävä langusti Panulirus argus viettää kesän lämpimässä vedessä lähellä pintaa. Syksyllä se kävelee jonossa merenpohjaa pitkin syvemmälle.[18] Etelänkrilli nousee joka yö lähelle merenpintaa syömään ja palaa syvempiin vesiin aamuksi.[19]

Kulkusirkat muuttavat jopa miljardien yksilöiden suuruisina parvina etsiessään ruokaa.[20]

Joulusaaren punaravut muuttavat joka vuosi rannikoille parittelemaan ja munimaan.[21]

Rupikonnat muuttavat lisääntymään lampeen, jossa ne itse syntyivät.[22]

Monarkkiperhoset muuttavat keväällä pohjoiseen ja syksyllä etelään suurissa parvissa. Kokonaiseen kierrokseen menee kaksi tai kolme sukupolvea, sillä monarkkiperhonen elää vain muutaman viikon.[23]