Mieskuoro Finlandia

Mieskuoro Finlandia oli suomalainen kuoro, joka perustettiin Pohjois-Amerikkaan keväällä 1939 suuntautunutta konserttimatkaa varten.

Kuoroa ryhdyttiin kokoamaan vuonna 1937, kun Suomi päätti osallistua New Yorkin huhtikuun lopussa 1939 avattavaan maailmannäyttelyyn. Kuorolle annettiin nimi Finlandia-kuoro. Sen kokoamiseksi järjestettiin useita koelaulutilaisuuksia, ja karsintojen perusteella koottiin 70-henkinen valio mieskuoro. Kuoron keski-ikä oli 37 vuotta. Kuoromatkan rahoittamiseksi valtio antoi 300 000 markan apurahan. Lisäksi kuoro sai luvan järjestää arpajaiset matkan rahoittamiseksi.

Kuoron laulajia tuli eri puolelta Suomea, mutta ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kuoroista. Johtajaksi nimettiin itseoikeutetusti professori Heikki Klemetti. Hänen apunaan olivat arvostetut musiikkimiehet ja samalla kuoronjohtajat kouluneuvos L. Arvi P. Poijärvi, toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen ja kuoronjohtaja Bengt Carlson. Tunnettuja kuorolaisia olivat mm. Lahden Mieskuoron johtaja Väinö Kaskinen, radiokuuluttaja tunnettu Carl-Erik Creutz, myöhempi Klemetti-opiston perustaja Arvo Vainio, oopperalaulajat Reino Hallaperä, laulajat Armas Hanttu, Sulo Saarits.[1] Kuoron laulajavalinnat oli tehty syksyyn 1938 mennessä, ja kuoro antoi ensikonsertin Helsingissä 19. marraskuuta 1938.[2]

Finlandia-kuoro antoi ensi konsertin New Yorkissa maailmannäyttelyn yhteydessä 4.5.1939 - kuva kuoron konsertista Roosevelt-hotellissa johtajanaan L. Arvi P. Poijärvi.

Ennen huhtikuun alkupuoliskolla 1939 tapahtunutta lähtöä mieskuoro Finlandia esiintyi Suomen Amerikan tervehdyksessä 1. tammikuuta 1939[3] sekä kävi myöhemmin keväällä 1939 tervehdyskäynnillä tasavallan presidentti Kyösti Kallion ja hänen puolisonsa luona presidentinlinnassa. Matka New Yorkiin suuntautui Ruotsin kautta Britanniaan ja siellä Lontooseen, jossa pidettiin ensimmäiset konsertit. Atlantin ylitys tapahtui RMS Queen Maryllä Liverpoolista.[4]

Ensi konsertin kuoro antoi maailmannäyttelyn Suomi-päivänä 4. toukokuuta 1939. Paikkana oli New Yorkin Roosevelt-hotelli.[5] Amerikan mantereella kuoro antoi kaikkiaan toistakymmentä konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Esiintymiskaupunkeja olivat mm. Washington D.C., Pittsburgh, Boston, Cleveland, Chicago, Detroit ja Kanadan puolella Toronto. Detroitissa kuoro kävi tutustumassa mm. Fordin autotehtaaseen sekä esikaupungissa sijainneeseen Cranbrook Educational Community-kampukseen, jonka suunnittelijoihin kuului ajan tunnettu suomalaisarkkitehti Eliel Saarinen.[5] Ennen Amerikasta lähtöään kuoro antoi vielä viimeisen konserttinsa maailmannäyttelyn Suomen paviljongissa. Paluumatkalla kuoro konsertoi lisäksi Lontoossa, Pariisissa ja Berliinissä. Runsaan kuukauden mittaisen matkan aikana kuoro levytti suomalaisia kuorolauluja sekä Lontoossa että Berliinissä.[1]

Finlandia-kuoro palasi takaisin konserttimatkaltaan 22.5.1939 tehden tervehdyskäynnin Tasavallan Presidentin ja hänen puolisonsa luo Presidentinlinnaan.

Kotimaahan palattuaan 22. toukokuuta 1939 kuoro kävi vielä presidentin ja hänen puolisonsa luona kunniakäynnillä.[6] Paluun jälkeen laulajisto lopetti toimintansa esiintyvänä kuorona.

Kuoron savikiekko-levytyksistä Fazer teki kokoelman vuonna 1987[7]