Mentaalikartta

Miellealue on ihmisen mielessään luoma käsitys jostain alueesta, sen ominaispiirteistä ja rajoista. Miellealue muodostuu ihmisen kokemuksien, hänen kuulemiensa ja näkemiensä asioiden sekä omien tulkintojensa kautta. Miellealue rakentuu sekä yksilöllisistä että kollektiivisista käsityksistä. Ne voidaan visualisoida mentaalikarttoina. Aihetta eniten tutkineen behavioralistisen maantieteen piirissä miellealue ja mentaalikartta ovat synonyymejä keskenään. Mentaalikarttaa ei tule sekoittaa psykologiseen termiin kognitiivinen kartta, joka on mielessämme luoma käsitys esimerkiksi tavaroiden järjestyksestä huoneessa tai talojen sijainnista kaupungissa.[1]

Büntingin Jerusalem keskeinen keskiaikaisen maailmankuvan sävyttämä kartta

Miellealueen muotoutuminen ihmisen mielessä

Vahvasti vaikuttavia tekijöitä subjektiivisiin tulkintoihin alueesta ovat omat kokemuksemme ja arvomme sekä muualta saatujen tietojen tulkinta. Meillä kaikilla on kokemuksia esimerkiksi paikkojen miellyttävyydestä. Muodostamme käsityksiä myös paikoista, joissa emme ole koskaan käyneet ja meillä voi olla niistä paljonkin tietoa, uskomuksia ja mielipiteitä.

Voimakkaita kollektiivisia vaikuttimia ovat tiede ja kulttuuri. Maantieteen huima kehitys on koko ajan tarkentanut kuvaamme maapallosta eksaktimpaan suuntaan. Kulttuurinen vaikutus näkyy siten, että näemme maailman eräänlaisten kulttuuristen silmälasien läpi, koska jaamme osin yhteisen maailmankuvan. Tutkimuksissa, joissa ihmisiä eri puolilla maailmaa on pyydetty piirtämään maailmankartta ulkomuistista, on havaittu, että omat lähialueet, kuten meillä Suomi ja Eurooppa piirretään paljon todellista suurempina. Tuntemattomampien alueiden muoto, koko ja rajat ovat epämääräisiä. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevassa Australiassa taas maapallo usein kuvataan meihin nähden ylösalaisin.[2]

Miellealueeseen kuuluvat käsityksemme alueen omaleimaisista piirteistä, kuten paikallisesta kulttuurista ja ne voivat usein olla hyvinkin stereotyyppisiä. Esimerkiksi voidaan ajatella, että Grönlannissa eletään igluissa, mikä ei enää nykypäivänä pidä paikkaansa.

Esimerkkejä miellealueista

Esimerkki miellealueesta on käsitys "stadin" ja "landen" rajoista. Helsingissä asuvalle voi helposti muodostua Helsinki-keskeinen kuva Suomesta, jossa muu maa mielletään takapajuiseksi maaseuduksi, jossa ajetaan traktorilla kauppaan. Mikäli on viettänyt koko ikänsä vain Helsingistä kuva muusta maasta voi olla hyvin rikkonainen ja esimerkiksi Tampereesta tiedetään vaikkapa vain Tappara, Särkänniemi ja tampereen murre.[3]

Moni myös esim. mieltää Itä-Euroopaksi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneet Puolan ja Tšekin, jotka todellisuudessa ovat Keski-Eurooppaa. Tähän käsitykseen ovat vaikuttaneet maiden sosialistinen järjestelmä, vaikkakin ne ovat olleet fyysisesti aina ja suurimman osan ajasta myös kulttuurillisesti Keski-Eurooppaa. Käsityksen muuttumiseen on vaikuttanut maiden siirtyminen markkinatalouteen sekä liittyminen EU:hun ja Natoon.[4]

Kolmas hyvä esimerkki on Mercatorin ja Gallin-Petersin projektioiden vaikutus ihmisten maailmankuvaan. 1500-luvulla navigointia varten kehitetty Mercatorin projektio näyttää pohjoiset alueet paljon todellista suurempina ja on vaikuttanut maailmankuvaan länsimaiden merkitystä korostavasti, minkä takia sitä on kritisoitu eurosentrismista. Gallin-Petersin projektio näyttää lähellä päiväntasaajaa sijaitsevat kehitysmaat oikeassa koossaan ja tuo esille niiden suuruuden. Esimerkiksi YK:n kehitysjärjestö UNDP käyttää kartoissaan Gallin-Petersin projektiota.[5]

Miellealue ja propaganda
Venäjän-Japanin sodan aikainen venäläisvastainen propagandakartta

Kartat ovat usein poliittisia ja valtiot ovat usein pyrkineet vaikuttamaan niillä kansalaisten yleiseen mielipiteeseen propagandassaan. Esimerkiksi maailmansotien aikana tehtiin karttoja, joissa vihollismaat kuvattiin uhkaavina hahmoina. Myös uskonnollisista syistä kartoilla on vaikutettu maailmankuvaan, kuten eurooppalaisissa keskiaikaisissa kartoissa, joissa Jerusalem sijoitettiin aina Maan keskipisteeseen.[6]

Katso myös

Lähteet
  1. Ervasti, Kytömäki, Paananen: Globus: Alueiden maailma, s. 43-46. WSOY, 2006.
  2. RajatOn - Rajatonta tiedekasvatusta: Lasten ja nuorten maailmankuva rajatontatiedekasvatusta.wordpress.com.
  3. Globus: Alueiden maailma (WSOY 2006), s. 43-46 ISBN 951-0-25975-6
  4. Jouni Järvinen & Jouko Lindstedt: Itä-Eurooppa matkalla länteen. Gaudeamus, 2011.
  5. Marcin Wojciech Solarz: The Language of Global Development: A Missleading Geography 2014. Routledge.
  6. Centrici: Jerusalem at the Very Centre of the Earth, Bunting's Map and Social Construction centrici.hypotheses.org.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.