Mielipide

Mielipide on yksilön subjektiivinen näkemys jostain asiasta.lähde? Mielipiteiden syntyyn vaikuttavat esimerkiksi koti, kasvatus, koulu, ystävät, asuinpaikka ja harrastukset.[1] Myös media, kulttuuri (esimerkiksi kirjat, elokuvat ja pelit) ja mainonta vaikuttavat mielipiteisiin.[2] [1]

Omien mielipiteiden ilmaisu lisää ihmisten itseluottamusta ja voi samalla nostaa heidän uskottavuuttaan muiden silmissä.[3]

Erilaisia mielipiteitä

Kimmo Päivärinta erottelee toisistaan arkimielipiteen ja perustellun mielipiteen. Arkimielipide perustuu vähäiseen tietoon, mielikuviin, uskomuksiin tai jopa vääriin käsityksiin. Ne voivat myös olla "juuri tähän hätään keksittyjä". Perusteltu mielipide taas nojaa jonkinlaiseen tietoon, jolla mielipidettä perustellaan.[4]

Mielipiteet Suomessa

Mielipiteen vapaus ja oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti kuuluvat Suomessa perusoikeuksiin.[5] Sananvapauden katsotaan alkaneen Ruotsi-Suomessa vuonna 1766 käyttöön otetusta painovapaudesta.[6]

Sanan mielipide otti käyttöön Paavo Tikkanen vuonna 1847.[7] Mieli-sanaa on vahvistettu pitää-verbin pide-johdoksella.[8]

Alma-tutkimus teki vuonna 2018 tutkimuksen siitä, mitkä tahot vaikuttavat eniten suomalaisten mielipiteisiin. Vastaajista 38 prosenttia kertoi, että perhe ja ystävä vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä eniten, 21 prosenttia valitsi tärkeimmäksi median ja 13 prosenttia hallituksen.[2]

Katso myös

Lähteet
  1. Miten mielipiteet syntyvät? Opetushallitus, Hyvän elämän peili. Viitattu 25.8.2022.
  2. Piritta Räsänen: Mielipiteiden muodostumiseen vaikuttavat myös elämäntilanne ja omat kokemukset – Näin tamperelaiset vastasivat kysymykseen siitä, ketkä vaikuttavat heidän mielipiteisiinsä Aamulehti. 25.6.2018. Viitattu 29.11.2022.
  3. Tuomo Yrttiaho: Miksi eriävän mielipiteen sanominen voi olla niin vaikeaa? Työpsykologi kertoo, mistä pelko johtuu ja miten jokainen rohkenisi nostaa asiat esille Aamulehti. 1.2.2022. Viitattu 25.8.2022.
  4. Mielipide/tieto? peda.net. Viitattu 25.8.2022.
  5. Oikeusministeriö: 4.2 Perusoikeudet lainkohdittain Lainkirjoittajan opas. Viitattu 25.8.2022.
  6. Axberger, Hans-Gunnar et al: Sananvapaus 250 vuotta | Painovapaus ja julkisuus Ruotsissa ja Suomessa – elävä perintö vuodelta 1766 2016. Sveriges Riksdag. Viitattu 25-08-2022.
  7. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WS Bookwell, 2004.
  8. Itkonen, Terho: Toimivia välineitä. Paavo Tikkanen suomen kielen kehittäjänä - Kielikello www.kielikello.fi. Viitattu 29.8.2022.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.