Mieli ja merkitys
Mieli ja merkitys (saks. Sinn und Bedeutung) on Gottlob Fregen tekemä erottelu ilmauksen semanttisen sisällön, eli sen mitä ilmaus merkitsee, suhteen. Frege jakoi semanttisen sisällön merkitykseen (Bedeutung) ja mieleen (Sinn). Termin merkitys on se olio, johon se viittaa, ja mieli se tapa, jolla se viittaa tuohon olioon.[1]
Mieli ja merkitys ovat siis kaksi eri näkökulmaa ilmaisujen merkitykseen: merkitys on lauseen totuusarvo, ja mieli se ajatus, jonka se ilmaisee.[1] Fregen mukaan erottelu pätee ainakin tietyn tyyppisille termeille: Frege itse sovelsi merkityksen käsitettä erisnimiin ja, vähäisemmässä määrin, lauseisiin.
Frege esitti erottelun artikkelissaan ”Über Sinn und Bedeutung” vuonna 1892.[1] Vaikka erottelu kuuluu ensi sijassa kielifilosofian piiriin, sillä on merkitystä myös muun muassa mielenfilosofian, metafysiikan ja metaetiikan kannalta.
Lähteet
- Korte, Tapio: Filosofian keskeistä terminologiaa soc.utu.fi. Viitattu 28. tammikuuta 2008.
Kirjallisuus
- Frege, Gottlob: "Mielestä ja merkityksestä", teoksessa Raatikainen, Panu (toim.): Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia, s. 41-56. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-683-1.
Aiheesta muualla
Teos
- Frege, Gottlob: Über Sinn und Bedeutung skannattuna DjVu-tiedostona Wikimedia Commonsissa (saksaksi)
- Frege, Gottlob (käännös Max Black): On Sense and Reference Wikiaineistossa (englanniksi)
- Frege, Gottlob: Über Sinn und Bedeutung (saksaksi)
Aiheen käsittelyä
- Byckling, Eero: Miten semantiikka auttaa erottamaan todellisuuden fiktioista Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2002 Internet Archiven palvelimella
- Lotter, Dorothea: Frege and Language The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)