Michael J. Fox

Fox näytteli 15-vuotiaana kanadalaisessa tilannekomediasarjassa Leo and Me, joka esitettiin televisiossa vasta vuonna 1981. Vuonna 1979 hän muutti Los Angelesiin ja ensimmäinen elokuva, jossa hän Yhdysvalloissa näytteli, oli televisioelokuva Letter from Frank samalta vuodelta. Liittyessään ammattiliitto Screen Actors Guildin jäseneksi Fox lisäsi nimeensä J-kirjaimen, koska liiton jäsenenä oli jo toinen Michael A. Fox -niminen näyttelijä. Foxin mukaan J-kirjain on kunnianosoitus näyttelijä Michael J. Pollardille[2].

Foxin läpimurtorooli oli Alex P. Keatonin rooli tilannekomediasarjassa Perhe on paras (Family Ties), jota esitettiin seitsemän tuotantokautta vuosina 1982–1989. Hänet palkittiin roolista kolmesti, 1986, 1987 ja 1988, Emmyllä sarjassa paras miespääosa komediasarjassa ja vuonna 1989 Golden Globella sarjassa paras miespääosa televisiosarjassa, musikaali tai komedia.

Vuonna 1985 sai ensi-iltansa hänen uransa kolmas teatterielokuva Paluu tulevaisuuteen, jossa hän esitti päähenkilö Marty McFlyta. Elokuva oli suurmenestys ja sille tehtiin jatko-osat Paluu tulevaisuuteen II ja Paluu tulevaisuuteen III, jotka julkaistiin vuosina 1989 ja 1990. Komediasarjassa ja elokuvissa Fox näytteli teini-ikäistä poikaa, vaikka oli iältään jo yli 20-vuotias.

Vuonna 1996 alkoi tilannekomediasarja Spin City, jossa hänen roolihenkilönsä oli varapormestari Mike Flaherty. Nuorella iällä Parkinsonin tautiin sairastunut Fox jätti sarjan vuonna 2000 keskittyäkseen perheeseensä ja Parkinson-tutkimuksen tukemiseen.[3] Hänen tilalleen sarjan pääosaan otettiin Charlie Sheen.[4] Fox palkittiin Flahertyn roolista kolmesti Golden Globella, 1998, 1999 ja 2000, ja Emmyllä kerran, vuonna 2000. Spin Cityn jälkeen hän on vieraillut muun muassa sarjojen Tuho-osasto (Scrubs), Boston Legal, Asema 62 (Rescue Me) ja Good Wife jaksoissa. Vuonna 2009 hänet palkittiin Emmyllä roolistaan Asema 62:ssa, sarjassa paras vieraileva miesnäyttelijä draamasarjassa.[5]

Vuonna 2013 Fox teki ensimmäisen pääosaroolinsa yli kymmeneen vuoteen tilannekomediasarjassa The Michael J. Fox Show. Hän esittää Parkinsonin tautia sairastavaa uutisankkuria Mike Henryä.[6]

Ääninäyttelijänä Fox on ollut kuudessa elokuvassa. Elokuvat Kotia kohti – uskomaton seikkailu ja Kotia kohti II – Seikkailu San Franciscossa julkaistiin vuosina 1993 ja 1996, ja Atlantis – kadonnut kaupunki vuonna 2001. Hän on ollut Stuart Little -hiiren äänenä elokuvissa Stuart Little – pieni suuri hiiri, Stuart Little 2 ja Stuart Little 3.

Foxilla diagnosoitiin Parkinsonin tauti vuonna 1991, kun hän työskenteli Doc Hollywood -elokuvan parissa. Julkisuudessa hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran vuonna 1998. Hän on tehnyt myöhemmin paljon työtä taudista tehtävän tutkimustyön hyväksi. Vuonna 2000 hän perusti säätiön The Michael J. Fox Foundation for Parkinson's Research. Fox on kirjoittanut omaelämäkerran Lucky Man, joka julkaistiin vuonna 2002.

Fox avioitui vuonna 1988 näyttelijä Tracy Pollanin kanssa, joka esitti Alex P. Keatonin tyttöystävää Ellen Reediä sarjassa Perhe on paras. Heillä on neljä lasta: vuonna 1989 syntynyt poika, vuonna 1995 syntyneet kaksostytöt sekä vuonna 2001 syntynyt tytär.[2]

Fox sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 2000,[2] ja hänellä on nykyään Kanadan ja Yhdysvaltain kaksoiskansalaisuus.

• Midnight Madness, 1980
• Luokka 1984 (Class of 1984), 1982
• Paluu tulevaisuuteen (Back to the Future), 1985
• Teen Wolf, eli ihmissusi teini-iässä (Teen Wolf), 1985
• Menestyksen avain (The Secret of My Success), 1987
• Matkalla maineesen (Light of Day), 1987
• Manhattanin valot (Bright Lights, Big City), 1988
• Sodan arvet (Casualties of War), 1989
• Paluu tulevaisuuteen II (Back to the Future Part II), 1989
• Paluu tulevaisuuteen III (Back to the Future Part III), 1990
• Rankka keikka (The Hard Way), 1991
• Doc Hollywood, 1991
• Kotia kohti – uskomaton seikkailu (Homeward Bound: The Incredible Journey), 1993 (ääni)
• Concierge – rakkaudesta vai rahasta (For Love or Money), 1993
• Tenavatähdet (Life with Mikey), 1993
• Vihreän kullan maa (Where the Rivers Flow North), 1994
• Joe-sedän perilliset (Greedy), 1994
• Blue in the Face, 1995
• Coldblooded, 1995
• Amerikan presidentti (The American President), 1995
• Kotia kohti II – Seikkailu San Franciscossa (Homeward Bound II: Lost in San Francisco), 1996 (ääni)
• Mars hyökkää! (Mars Attacks!), 1996
• Kummituskopla (The Frighteners), 1996
• Stuart Little – pieni suuri hiiri (Stuart Little), 1999 (ääni)
• Atlantis – kadonnut kaupunki (Atlantis: The Lost Empire), 2001 (ääni)
• Valtatie 60 (Interstate 60), 2002
• Stuart Little 2, 2002
• Stuart Little 3 (Stuart Little 3: Call of the Wild), 2006 (ääni)

• Michael J. Fox -säätiö (englanniksi)