Metyylipropionaatti
Metyylipropionaatti eli metyylipropanoaatti (CH3CH2COOCH3) on propaanihapon ja metanolin esteri. Sitä esiintyy luonnossa eräissä hedelmissä, kuten kiiveissä. Yhdistettä käytetään aromina ja liuottimena.[3] Metyylipropionaatti on väritöntä, hedelmäntuoksuista, veteen niukkaliukoista nestettä, joka liukenee kaikissa suhteissa etanoliin ja dietyylieetteriin sekä näitä vähäisemmässä määrin asetoniin. Metyylipropionaatin leimahduspiste on -2 °C (c.c.) ja itsesyttymislämpötila 469 °C. Yhdistettä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä. Metyylipropionaatti kuuluu propionaattien aineryhmään.
Metyylipropionaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
IUPAC-nimi | Metyylipropanoaatti |
SMILES | CCC(=O)OC [1] |
Ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | C4H8O2 |
Moolimassa | 88,104 g/mol |
Tiheys | 0,92 g/cm3[2] g/cm³ |
Sulamispiste | –88 °C[2] |
Kiehumispiste | 80 °C[2] |
Liukoisuus | 6,25 g/100ml (25 °C)[2] |
Valmistus
Metyylipropionaattia voidaan valmistaa teollisesti noin 200 °C lämpötilassa metyyliformiaatista ja eteenistä. Katalyyttinä voidaan käyttää ruteeniin tai iridiumiin perustuvia komplekseja.[4]
- H3COOCH3 + C2H4 → CH3CH2COOCH3
Yhdistettä on mahdollista tuottaa myös metanolista, eteenistä ja hiilimonoksidista. Tällöin katalyyttinä voivat toimia palladiumin ferrosenyylimetyylifosfiinikompleksit.[5]
Käyttö
Metyylipropionaattia voidaan käyttää aromina. Se antaa elintarvikkeelle mansikankaltaisen maun.[2]
Metyylipropionaattia voidaan käyttää myös liuottimena. Se soveltuu hyvin yhdessä muiden propionaattien kanssa selluloosajohdannaisten liuottimeksi. Sitä käytetään myös liuottimena valmistettaessa maaleja ja lakkoja.[6][3]
Metyylipropionaattia käytetään myös valmistettaessa metyylimetakrylaattia, jota käytetään akryylimuovin valmistuksessa. Metyylipropionaatti reagoi formaldehydin kanssa, jolloin tuotteena muodostuu metyylimetakrylaattia.[7]
Turvallisuus
Suurina pitoisuuksina metyylipropionaatti ärsyttää hengitysteitä aiheuttaen yskää ja kurkkukipua. Nieltynä yhdiste voi suurina määrinä aiheuttaa huonovointisuutta.[2]
Katso myös
Lähteet
- Methyl propionate – Compound summary NCBI. Viitattu 16. huhtikuuta 2020.
- Metyylipropionaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 13.03.2010
- Philip H. Howard: Handbook of Environmental Fate and Exposure Data for Organic Chemicals, s. 333. CRC Press, 1997. ISBN 9780873719766. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.10.2009). (englanniksi)
- Klaus Weissermel,Hans-Jürgen Arpe: Industrial organic chemistry, s. 45. Wiley-VCH, 2003. ISBN 978-3-527-30578-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.10.2009). (englanniksi)
- Ian R. Butler, Paul K. Baker, Graham R. Eastham, Kevin M. Fortune, Peter N. Horton & Michael B. Hursthouse: Ferrocenylmethylphosphines ligands in the palladium-catalysed synthesis of methyl propionate. Inorganic Chemistry Communications, 2004, 7. vsk, nro 9, s. 1049-1052. Artikkelin abstrakti. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
- Ernest W. Flick: Industrial solvents handbook, s. 832. William Andrew, 1998. ISBN 978-0815514138. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.10.2009). (englanniksi)
- Methyl Methacrylate ChemSystems. Nexant. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 13.3.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 359. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- Human Metabolome Database (HMDB): Methyl propionate (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Methyl propionate (englanniksi)
- ChemBlink: Methyl propionate (englanniksi)
- Pherobase: Floral Compound - methyl propionate (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - methyl propionate (englanniksi)