Metyylimalonyylikoentsyymi-A

Metyylimalonyylikoentsyymi-A (C25H40N7O19P3S) on koentsyymi-A:n ja metyylimalonihapon johdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä esiintyy välituotteena useissa aineenvaihduntareiteissä esimerkiksi eräiden aminohappojen ja rasvahappojen aineenvaihdunnassa.

Metyylimalonyylikoentsyymi-A
Tunnisteet
CAS-numero 1264-45-5
SMILES CC(C(=O)O)C(=O)SCCNC(=O)CCNC(=O)C(C(C)(C)COP(=O)(O)OP(=O)(O)OCC1C(C(C(O1)N2C=NC3=C2N=CN=C3N)O)OP(=O)(O)O)O[1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C25H40N7O19P3S
Moolimassa 867,62 g/mol

Biologinen rooli

Nisäkkäissä metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta muodostuu parittomia määriä sisältävien rasvahappojen β-hapettumisen ja isoleusiinin, valiinin, treoniinin ja metioniinin aineenvaihdunnan seurauksena muodostuvasta propionyylikoentsyymi-A:sta ja tätä katalysoiva entsyymi on propionyylikoentsyymi-A-karboksylaasi. Tässä reaktiossa muodostuu metyylimalonyylikoentsyymi-A:n S- eli D-isomeeria.[2][3] Eräillä bakteereilla on myös toinen entsyymi metyylimalonyylikoentsyymi-A-transkarboksylaasi, joka katalysoi yhdisteen reversiibeliä muodostumista propionyylikoentsyymi-A:sta ja oksaloetikkahaposta[4].

S-metyylimalonyylikoentsyymi-A:sta muodostuu R-metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta eli L-metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta metyylimalonyylikoentsyymi-A-epimeraasin eli metyylimalonyylikoentsyymi-A-rasemaasin katalysoimana. Tämä yhdisteen isomeeri toisiintuu metyylimalonyylikoentsyymi-A-mutaasin eli metyylimalonyylikoentsyymi-A-isomeraasin vaikutuksesta sukkinyylikoentsyymi-A:ksi, joka voidaan edelleen hyödyntää solujen energiantuotantoon osana sitruunahappokiertoa.[2][3][4][5][6] Mikäli elimistössä on metyylimalonyylikoentsyymi-A-mutaasin puutostila johtaa se niin kutsuttuun metyylimaloniasiduriaan, jossa elimistöön kertyy metyylimalonihappoa ja metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta. Metyylimalonyylikoentsyymi-A on pyruvaattikarboksylaasin inhibiittori ja metyylimalonihappo estää sukkinaattidehydrogenaasin toimintaa. Tämä johtaa solujen energiantuotannon häiriöihin ja edelleen kehityshäiriöihin ja hoitamattomana jopa kuolemaan.[3][7]

Metyylimalonyylikoentsyymi-A osallistuu myös eräisiin katabolisiin aineenvaihduntareaktioihin kuten eräiden aminohappojen biosynteesiin[2], parittomia määriä hiiliä sisältävien rasvahappojen biosynteesiin[8] ja 6-deoksieryhronolidi B:n ja muiden polyketidien kuten erytromysiinin ja telitromysiinin biosynteesiin (metyylimalonyylikoentsyymi-A sitoutuu asyylikantajaproteiinin ja fosfopanteteiinin muodostamaan kompleksiin)[9]. Lisäksi se on eräissä eliöissä osa hiilensidontaan osallistuvaa hydroksipropionaattireittiä, jossa glyoksyylihaposta ja propionyylikoentsyymi-A:sta muodostuu metyylimalonyylikoentsyymi-A:ta ja edelleen mesakonyyli-C1-koentsyymi-A:ta[10] (mesakonihapon johdannainen).

Lähteet
  1. Methylmalonyl Coa – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 21.7.2015.
  2. Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 627–628, 668. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
  3. David E. Metzler: Biochemistry, s. 947–949. Academic Press, 2003. ISBN 9780080924731. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  4. David M. Greenberg: Metabolic Pathways, s. 236. Academic Press, 2014. ISBN 9781483273532. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  5. Denise R. Ferrier: Biochemistry, s. 193–194. Lippincott Williams & Wilkins, 2013. ISBN 9781451175622. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  6. Michael Lieberman,Allan D. Marks,Colleen M. Smith: Marks' basic medical biochemistry, s. 430. Lippincott Williams & Wilkins, 2008. ISBN 978-0781770224. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  7. Paolo Tortori-Donati,Andrea Rossi: Pediatric Neuroradiology, s. 589. Springer, 2010. ISBN 978-3-540-26398-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  8. G. L. Hasenhuettl: Fats and Fatty Oils, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 21.7.2015
  9. Graham Patrick: An Introduction to Drug Synthesis, s. 441–446. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-870843-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 21.7.2015). (englanniksi)
  10. F. Robert Tabita: The hydroxypropionate pathway of CO2 fixation:Fait accompli. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2009, 106. vsk, nro 50, s. 21015–21016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2015. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.