Metyylijodidi
Metyylijodidin kemiallinen kaava on CH3I. Aineesta käytetään myös nimeä jodimetaani.
| Metyylijodidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| Ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | CH3I |
| Moolimassa | 142,0 g/mol g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön neste |
| Tiheys | 2,3 g/cm³ |
| Sulamispiste | −66,5 °C (207 K) |
| Kiehumispiste | 42,5 °C (316 K) |
| Liukoisuus | veteen 1,4 g/100 ml (20 °C) |
Metyylijodidi on normaaliolosuhteissa palamatonta olomuodoltaan väritöntä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Aine muuttuu ruskeaksi valon ja kosteuden vaikutuksesta. Metyylijodidin moolimassa on 142,0 g/mol, sulamispiste −66,5 °C, kiehumispiste 42,5 °C, suhteellinen tiheys 2,3 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3) ja CAS-numero 74-88-4. Ainetta liukenee 20 °C:n lämpötilassa veteen 1,4 g/100 ml.
Metyylijodidi hajoaa kuumentuessaan yli 270 °C:en lämpötilan, jolloin siitä muodostuu vetyjodidia (HI). Aine reagoi kiivaasti voimakkaiden hapettimien kanssa.
Metyylijodidista voi syntyä ilmaan haihtumalla 20 °C:en lämpötilassa hyvin nopeasti haitallisia pitoisuuksia aiheuttaen vaaratilanteen. Aineen höyry voi kerääntyä mataliin tiloihin aiheuttaen hapenpuutetta, koska metyylijodidin suhteellinen höyry-ilma-seoksen tiheys 20 °C:ssa (ilma = 1) on 2.9 eli se on ilmaa raskaampaa.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
Lyhytaikaisessa altistumisessa metyylijodidi ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä sekä altistumisesta voi seurata vaikutuksia keskushermostoon. Vaikutukset keskushermostoon voivat ilmaantuvat vasta päivien tai viikkojen kuluttua altistumisesta.