Metso (entinen yritys)

Metso syntyi 1. heinäkuuta 1999, kun kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin keskittynyt Rauma yhdistyi paperi- ja kartonkikonevalmistaja Valmetin kanssa.[5]

Rauman toimialoja olivat vuonna 1998:

• Timberjack-metsäkoneet
• Sunds Defibrator -kuitutekniikkalaitteet
• Nordberg-kivenmurskaimet
• Neles Controls -venttiilit ja -säätöjärjestelmät[6]

Yhtiöillä oli päällekkäistä toimintaa ja osittain samaa asiakaskuntaakin.[7] Yhdistymisellä tavoiteltiin kasvua erityisesti prosessiteknologiassa ja isomman yrityksen katsottiin pärjäävän paremmin kansainvälisillä markkinoilla[8]. Yhtiön toimiala laajeni monialaiseen suuntaan, ja fuusion arvostelijat kokivatkin, että helpompi kasvu olisi saatu, jos kumpikin yhtiö olisi ostanut oman ydinalansa kilpailijan.[8]

Toimipisteitä uudella, vielä nimeämättömällä yrityksellä oli 50 maassa ja henkilöstöä 32 000. Yritys toimi neljällä alalla:[7]

• paperikoneet,
• metsäkoneet (myytiin vuonna 2001)
• kuitutekniikka
• kivenmurskaamot

Uudelle yritykselle etsittiin nimeä henkilöstökilpailulla. 6 500 ehdotuksen joukossa oli 3 Metso-ehdotusta (kaikki Metsoa ehdottaneet saivat rahapalkinnot). Metso on suomalaisille tuttu iso metsäkanalintu, joka viihtyy etenkin mäntymetsissä. Metson liikemerkki jäljittelee metson siipien muotoa.[9]

Metson tehdas Jyväskylän Rautpohjassa.

Sundberg ja Hakala väistyivät pian yrityksen johdosta ja uutena konsernijohtajana aloitti vuonna 2001 Tor Bergman.[8] Metson liikevaihto oli sinä vuonna 4,7 miljardia euroa ja sillä oli 28 500 työntekijää[10].

Uusi Metso-konserni jakautui kolmeen liiketoiminta-alueeseen:[8]

1. kuitu- ja paperiteknologia
2. automaatio- ja säätöteknologia
3. koneteknologiaa

Rauman ja Valmetin fuusiossa oli saatu suunta yhtiön tulevalle keskittymiselle seuraaviin teknologioihin:

• sellu-, paperi- ja energiantuotantoteknologiat
• maarakennus-, kaivos- ja kierrätysteollisuuden tarvitsemat laitteet
• prosessiteollisuuden automaatio- ja säätöjärjestelmät[8]

Näin muodostuivat Metson kolme keskeistä liiketoiminta-aluetta: Metso Paper, Metso Minerals sekä Metso Automation.

2000-luvulla Metso teki laajalti yritysostoja, joilla haluttiin laajentaa Metso Paperin ja Metso Automationin tuote- ja palvelutarjontaa. Yritysmyynneillä taas hankkiuduttiin eroon ydinliiketoimintojen ulkopuolisesta liiketoiminnoista. Esimerkiksi vuonna 2000 Metso hankki amerikkalaiselta paperikonevalmistaja Beloitilta telapinnoitus- ja paperikoneiden huoltoliiketoimintaa paperikoneteknologioineen. Amerikkalainen Deere & Company puolestaan osti Metsolta metsäkoneita valmistavan Timberjackin. Vuonna 2001 Metso osti ruotsalaisen kiven ja mineraalien käsittelylaitteita valmistavan Svedala Industri AB:n.[11]

Vuonna 2002 Metso ilmoitti, ettei se tule saavuttamaan tulostavoitteitaan kahteen vuoteen ja heinä-syyskuulta kirjattiin yli 300 miljoonan euron tappiot. Vaikeuksien takana oli Svedala. Vuonna 2003 tappiota tuli yli 200 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2003 toimitusjohtaja Bergman joutui eroamaan yhtiön heikon tuloksen vuoksi. Hänen seuraajakseen valittiin Jorma Eloranta, joka aloitti maaliskuussa 2004.[12]

Yrityksen rakennetta tehostettiin voimakkaasti. Näillä toimin kustannuksia pienennettiin vuositasolla 150 miljoonaa euroa. Vuosina 2004–2007 Metson liikevaihto kasvoi 3,6 miljardista eurosta 6,3 miljardiin ja liikevoittoprosentti nousi 5,5 prosentista 9,3 prosenttiin.

Elorannan toimitusjohtajakaudella Metso kasvatti liikevaihtoaan ja paransi tulostaan 19 peräkkäisen vuosineljänneksen ajan (2004–2008). Vuonna 2008 Metso oli kasvanut Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi yritykseksi. Metson liiketoiminnat olivat jakautuvat kolmeen sektoriin (Metso Paper, Metso Minerals ja Metso Automation), työntekijöitä oli yli 28 000 ja liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa. Vuosi 2008 olikin Metson siihenastisen historian paras liikevoiton ja liikevaihdon osalta, mutta loppuvuonna nopeasti heikentynyt markkinatilanne pakotti Metson aloittamaan mittavat toimet toimintansa sopeuttamisessa.[12]

Vuoden 2009 ensimmäisen puoliskon aikana Metso irtisanoi yli 700 työntekijäänsä ja sulki useita pienempiä yksiköitä muun muassa Tampereella, Turussa, Oulussa ja Hollolassa. Näiden toimintoja siirrettiin Järvenpään ja Jyväskylän yksiköihin.

Diplomi-insinööri Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana maaliskuussa 2011 Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Kähkönen oli aiemmin johtanut Metson Kaivos- ja maarakennussegmenttiä.[13].

Vuoden 2011 aikana, globaalin talouden epävarmuudesta huolimatta, Metson kannattavuus kasvoi tasaisesti. Yrityksen palveluliiketoiminnan arvo nousi kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2011 aikana vastaanotetuista tilauksista palveluliiketoiminnan osuus oli noin 40 prosenttia.

Syyskuussa 2012 Metso ilmoitti vähentävänsä Suomessa yli 600 työntekijää useissa paperiteollisuuteen ja paperin tuotantoon keskittyneissä yksiköissään. Vähennystarpeen syynä oli paperiliiketoimintayksikön liikakapasiteetti sekä sen kilpailukyvyn ja kannattavuuden heikentyminen kilpailun lisäännyttyä ja paperikoneiden sekä valimotuotteiden kysynnän vähennyttyä. Lisäksi alan asiakkaat kaipasivat aiempaa halvempia ratkaisuja.[14] Viikkoa aiemmin Metso oli ilmoittanut jakavansa omistajilleen ylimääräisinä osinkoina 75 miljoonaa euroa. Osingot peruttiin yhtiön saaman kritiikin vuoksi.[15]

1.10.2013 ylimääräinen yhtiökokous päätti Metso Oyj:n jakautumisesta kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi vuoden 2014 alusta lähtien. Jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoimintasegmentit muodostivat uuden yhtiön Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio-liiketoiminnat jatkavat Metso Oyj:n nimen alla. Valmet Oyj listattiin Helsingin pörssiin 2.1.2014.[16]

Heinäkuussa 2019 kerrottiin, että Outotec yhdistyy Metso Mineralsin kanssa muodostaen uuden yrityksen, Metso Outotecin. Samalla Metso jaetaan kahteen osaan, joista suurempi on Metso Minerals. Vanhaan Metsoon jäävän venttiililiiketoiminta Metso Flow Controlin uudeksi nimeksi tulee Neles. Yhdistymisen tavoite on luoda yhtiö, joka tarjoaa prosessiteknologiaa, laitteita ja palveluja mineraali-, metalli- ja kivenmurskausteollisuuden aloille. Outotecin hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhdan mukaan Metso Minerals ja Outotec täydentävät toisiaan poikkeuksellisesti, sillä niillä ei juuri ole päällekkäisiä toimintoja vaan niiden toiminnot ovat toimialan arvoketjussa peräkkäin. Myös niiden asiakkaat ovat eri puolilla maailmaa: Metso Minerals on keskittynyt Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan, kun taas Outotecin asiakkaat sijaitsevat Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa.[3]

Pekka Vauramo nimitettiin Metson toimitusjohtajaksi 1. marraskuuta 2018 alkaen.

Metson hallitukseen kuuluvat:[18]

• Mikael Lilius (Hallituksen puheenjohtaja 2013–, hallituksen jäsen 2013–)
• Christer Gardell (Hallituksen varapuheenjohtaja 2013–, hallituksen jäsen 2006–)
• Peter Carlsson (2016–)
• Kari Stadigh (2019–)
• Lars Josefsson (2013–)
• Nina Kopola (2013–)
• Antti Mäkinen (2018–)
• Arja Talma (2016–)
• Raimo Brand (2017–)

Metson johtoryhmään kuuluvat:[19]

• Pekka Vauramo, toimitusjohtaja
• Eeva Sipilä, talous- ja rahoitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen
• Stephan W Kirsch, johtaja, Mining Equipment -liiketoiminta-alue
• Markku Simula, johtaja, Aggregates Equipment -liiketoiminta-alue
• Giuseppe Campanelli, johtaja, Minerals Services -liiketoiminta-alue
• Kalle Sipilä, johtaja, Pumps -liiketoiminta-alue
• Sami Takaluoma, johtaja, Minerals Consumables -liiketoiminta-alue
• Uffe Hansen, johtaja, Recycling -liiketoiminta-alue
• Olli Isotalo, johtaja, Valves -liiketoiminta-alue
• Jani Puroranta, digitalisaatiojohtaja
• Hannele Järvistö, väliaikainen henkilöstöjohtaja

Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen varaosien ja asiantuntija- ja huoltopalveluiden lisäksi:

• kaivosteollisuuden kokonaisratkaisuja
• jauhinmyllyjä ja jauhatusratkaisuja
• murskaimia, murskausratkaisuja, prosessilaitteita kuten pumppuja, suodattimia, sakeuttimia ja erottelulaitteita
• liikuteltavia murskaimia ja seuloja
• materiaalinkäsittelyratkaisuja ja kuljettimia

Kaivos ja maarakennuksen asiakkaat toimivat kaivos- ja maarakennusteollisuudessa (esimerkiksi louhokset ja urakoitsijat).

Metso kuuluu markkinajohtajien joukkoon jauhinmyllyissä, kaivosmurskaimissa ja maarakennusteollisuuden murskaus- ja seulontalaitoksissa. Sen kilpailijoita ovat kaivosteollisuudessa FLSmidth, Outotec ja ThyssenKrupp, maarakennusteollisuudessa se taas kilpailee Terexin, Atlas Copcon, Caterpillarin ja Sandvikin kanssa.

Metson Automaatio-liiketoiminnat tarjoaa asiakkailleen asiantuntija- ja elinkaaripalveluiden lisäksi:

• prosessiautomaatio- ja informaatiohallintajärjestelmiä ja sovellusverkkoja
• prosessien mittausjärjestelmiä ja analysaattoreita
• säätö-, sulku- ja hätäsulkuventtiileitä
• älykkäitä venttiilien asennoittimia ja kunnonvalvontaa.

Liiketoiminta-alueen teollisuusasiakkaat toimivat voimantuotannon, öljyn, kaasun, massan, paperin, kaivostoiminnan ja maarakennuksen parissa.

Automaatiojärjestelmissä Metso kilpailee ABB:n ja Honeywellin kanssa, venttiileissä pääkilpailijoita ovat Emerson Process Management, General Electric ja Flowserve. Metso Automation-segmentin tuotteista markkinajohtajien joukossa ovat massa- ja paperiteollisuuden venttiilit ja automaatioratkaisut.