Metsuri

Metsuri eli metsätyöntekijä on metsäalan suorittava ammatti. Sana metsuri syntyi jo 1950-luvulla, mutta yleiseen käyttöön se tuli vasta 1970-luvulla. Tätä ennen puhuttiin metsätyömiehistä ja jätkistä. Hakkuukonetta kuljettavaa työntekijää kutsutaan joskus konemetsuriksi, mutta yleensä puhutaan metsäkoneenkuljettajasta.

Tanskalainen metsuri katkomassa kuitupuuta moottorisahalla.

Toimenkuva

Metsurin toimenkuvaan kuuluu yleensä

  • puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen ajouran varteen
  • vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla
  • puiden istutus hakkuualoille ja metsitettäville pelloille
  • muut metsätyöt kuten
    • metsätraktorin ajo ja muiden apukoneiden käyttö
    • puupinojen mittaus
    • kaadettavien puiden leimaus,
    • ajourien ja varastopaikkojen suunnittelu

Metsuri joutuu lisäksi yleensä huoltamaan ja korjaamaan käyttämänsä työkalut metsässä. Työ on yleensä yksinäistä ja fyysisesti rasittavaa.

Metsurit voivat työskennellä joko toisen palveluksessa tai yrittäjinä. Yrittäjämetsurin on oman ammattitaitonsa lisäksi ymmärrettävä liiketaloudellisia ja kirjanpitoon liittyviä asioita. Metsurien ammattiliitto on Puu- ja erityisalojen liitto.

Historiaa

Vielä 1960-luvulla Suomen metsissä työskenteli talvisin ainakin 100 000–200 000 metsätyöntekijää eli jätkää. He tekivät metsätyötä talvisin, uittotyötä keväisin ja maatalous- tai sahaustyötä kesäisin ja syksyisin. Pohjois-Suomessa tämä synnytti suorastaan jätkänkierron:[1]

Jätkänkierto
talvikevätkesäsyksy
metsätyötuitto
sahat
lautatarhat		uitto
sahat
lautatarhat
lastaustyöt		sahat
lautatarhat
lastaustyöt

1960-luvulla traktorien ja moottorisahojen yleistymisen myötä metsureita tarvittiin entistä vähemmän. Seurauksena oli maaseudun työpaikkojen väheneminen ja laajamittainen maaltamuutto. Entisestään metsätyövoiman tarve väheni 1980-luvulla alkaneen hakkuukoneiden eli motojen kehityksen myötä. Nykyään Suomessa työskentelee enää 5 000–10 000 metsuria. Työnkuva on muuttunut siten, että pääosa metsurien työstä tapahtuu lumettomana aikana ja talvella moni metsuri joutuu lomautetuksi. Tähän on päädytty useastakin eri syystä, joista päällimmäisinä ovat turhan työn tekemisen aiheuttama ruumiillinen ja henkinen väsymys (lumessa työskentely on sitä hankalampaa, mitä enemmän sitä on) ja niin sanotun lumilisän maksaminen metsurille, mikä nostaa puunkorjuun kustannuksia selvästi.

Puhekielessä käytetään joskus sanaa citymetsuri (arboristi) kaupungissa toimivasta metsurista, joka poistaa vaaraa aiheuttavat puut latvaan kiiveten ja pätkinä kaataen.

Katso myös

Lähteet
  1. Tapio Bergholm: Satamatyöläiset etsivät liittolaisia, s. 269–285. Teoksessa Keulakuvia ja peränpitäjiä: vanhan ja uuden yhteiskunnan rajalla. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 2000. ISBN 951-710-125-2.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.