Metsänkävijät

Metsänkävijät ovat partiolippukuntia, joiden nimet päättyvät ko. sanaan kuten Helsingin Metsänkävijät, tai eri Metsänkävijälippukunnissa toimivia tai aiemmin toimineita partiolaisia. Metsänkävijälippukuntia on tällä hetkellä 25 kappaletta eri puolilla Suomea. Ensimmäisen Metsänkävijät-nimisen lippukunnan perusti Ilmari "Iso-Hukka" Vainio Helsinkiin vuonna 1917. Tulevina vuosina Vainio perusti Metsänkävijälippukuntia muillekin paikkakunnille, ja vuonna 1919 näiden yhteistyöelimeksi perustettiin Suomen Metsänkävijät. Eri Metsänkävijälippukunnilla on yhteisiä perinteitä, tapoja ja tunnuksia, esimerkiksi yhdenmukainen sinivalkoinen partiohuivi.[1]

Rekisteröity yhdistys Suomen Metsänkävijät ry perustettiin Helsingin Kalliossa pyhäinmiestenpäivänä 5.11.2016. Vuonna 2020 yhdistyksen jäsenistöön kuului 17 Metsänkävijälippukuntaa.

Vuonna 2023 toiminnassa olivat seuraavat Metsänkävijälippukunnat: Helsinki (perustettu 1917), Viipuri (1917, toimii nykyään Helsingissä), Hämeenlinna (1917), Oulu (1917), Turku (1925), Joensuu (1928), Jyväskylä (1933), Kuusankoski (1933), Viiala (1938), Vantaa (1957), Rajamäki (1959), Tapiola (1964), Tammisalo (1969), Kirkkonummi (1976), Muhos (1977), Veitsiluoto (1978), Vaala (1985), Punkalaidun (1985), Järvenpää (1987), Tammela (1991), Espoo (1993), Miehikkälä (2003), Porvoo (2004), Röykkä (2014), Westend (2020) ja Tampere (2022).[2]

Metsänkävijälippukuntiin kuuluvista partiolaisista käytetään myös termiä Mänkijä.lähde? Sanan etymologinen alkuperä viittaa 1900-luvun vaihteen vironkieliseen ilmaisuun "mängiä" eli leikkiä.lähde?

Lähteet
  1. Metsänkävijöiden kehitys Kirkkonummen Metsänkävijät. Arkistoitu 6.11.2010. Viitattu 9.11.2007.
  2. Suomen Metsänkävijälippukunnat 7.3.2004. Suomen Metsänkävijät. Viitattu 9.11.2007.

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.