Metsämarssi

Metsämarssi 1950 oli valtakunnallinen tapahtuma, joka järjestettiin 15. – 20.6.1950. Sen tavoitteena oli yksityismetsien puuntuotannon lisääminen metsänhoidollisin toimenpitein ja kansalaisten innostaminen ja kannustaminen metsänhoitotöihin. Marssi koostui erilaisista metsätöistä ja niiden toteutukseen osallistumisesta.[1] Metsätyöksi katsottiin hakkuualan raivaus ja laikutus, istutustaimistojen vapauttaminen ja mahdollisesti muu taimiston hoito, metsäojien perkaus, karsiminen, pätevän ammattimiehen johdolla suoritettu kulotus sekä istutus ja kylvö.

Metsämarssin muistomerkki Järvenpäässä.

Metsämarssi 1950 -tapahtuman ensimmäiseen marssipäivän metsätöihin - metsäpuiden siemenien kylvöön - osallistui Tuusulan Järvenpäässä maan korkeinta johtoa muun muassa presidentti Paasikivi, hallitus ja muita julkisuuden henkilöitä osoittaen tukensa marssin tavoitteelle.[2]

Metsämarssi-laatalla palkittiin voittoisa maakunta, pitäjä tai asutuskeskus, joka Metsämarssin aikana sai alueen metsälöiden kokonaismäärään verrattuna eniten henkilöitä vähintään yhden päivän ajaksi osallistumaan metsätyöhön.

Maakuntien välisen kilpailun voitti Itä-Savon metsänhoitolautakunta. Maakuntien välisessä kilpailussa palkittiin lisäksi Pohjois-Savo, Pohjois-Häme, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Lappi.

Pitäjien välisessä kilpailussa reliefilaatan kunniakirjoineen saivat Siilinjärvi, Paimio, Vesanto, Rautavaara, Suonenjoki, Tervo, Kuru, Karttula, Kuopion mlk, Rantasalmi, Jämsänkoski, Karjala Tl (Mynämäki), Metsämaa, Honkilahti, Vahto, Uukuniemi, Sauvo ja Rusko. Lisäksi Kainuussa arvottiin yksi palkinto pitäjien kesken.

Asutuskeskusten välisessä kilpailussa reliefipalkintoja jaettiin Varkaudelle, Tampereelle, Lahdelle, Äänekoskelle, Kajaanille, Raahelle, Hangolle ja Joensuulle.[3]

Metsämarssin järjestivät Keskusmetsäseura Tapio ja metsänhoitolautakunnat. Tapahtumaan osallistui yli 480 000 henkeä, ja metsänhoitotöitä tehtiin yli 60 000 hehtaarin alalla.[4]