Metsäenergia

Metsäenergialla tarkoitetaan kaikkea puuperäistä metsästä saatavaa energiaa. Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2008 kaikkiaan 14,3 miljoonaa kuutiometriä. Puupolttoaineiden energiansisältö oli 27 TWh. Metsähakkeen osuus määrästä oli kaikkiaan 4,0 milj. m³[1]Loput puupolttoaineista poltettiin metsäteollisuuden yhteydessä syntyneistä kiinteistä ja nestemäisistä puupohjaisista jätejakeista.

Raaka-aineet
  • Risuhake on yleisin metsästä saatava hakemuoto. Hakkuualalta kerätään kaadettujen puiden oksat ja latvukset, jotka haketetaan. Neulasten ja lehtien osuus pyritään minimoimaan keräämällä risut kasaan vasta lehvästen kuivuttua. Havupuilla neulaset voidaan karistaa myös kasassa. Suuri osa metsikön ravinteista sisältyy neulasiin ja lehtiin, joten ravinnehukan vuoksi on tärkeää pyrkiä jättämään ne metsään. Suuri neulasten osuus laskee myös hakkeen laatua ja käyttökelpoisuutta.
  • Kokopuuhake saadaan nimensä mukaisesti hakettamalla pyöreää runkopuuta, joko lahovikaista pölkkyä tai tervettä, yleensä pienikokoista runkopuuta. Kokopuuhake on laadultaan ja energiasisällöltään parasta haketta.
  • Kantohake tai kantomurske saadaan avohakkuualalta nostetuista kannoista. Kannot pilkotaan noston yhteydessä yleensä neljään osan kuivumisen edistämiseksi. Tämän jälkeen kantoja kuivatetaan kasassa nostoalueen reunalla vähintään vuoden ajan, jolloin kivien ja maa-aineksien osuus myös laskee. Kuivatus laskee myös kuljetuspainoa. Kannot kuljetetaan terminaaleihin ja murskataan kiinteällä murskaimella.[2][3][4]

Lähteet


Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.