Metsä Board Simpele
Metsä Board Simpele eli Simpeleen kartonkitehdas on Metsä Board-konserniin kuuluva kartonkitehdas Rautjärven Simpeleellä. Tehdas tuottaa taivekartonkia, jota käytetään pääasiassa elintarvikkeiden, osaltaan myös terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen sekä yleispakkaamiseen.
Metsä Board Simpele on yksi Euroopan paperiteollisuuden kilpailukykyisimmistä ja tehokkaimmista tuotantolaitoksista[1][2][3]. Tehtaan kehittämiseen on 2000- ja 2010-luvuilla investoitu yli sata miljoonaa euroa. Tehdaskokonaisuuteen kuului myös vuoden 2010 lopulla toimintansa lopettanut paperitehdas, jossa toimi yksi erikoispaperikone. Simpeleen kartonkitehtaalla työskentelee runsaat 300 vakituista ja lisäksi määräaikaisia työntekijöitä. Metsä Board Simpeleen tehtaanjohtajana (Vice President & Mill Manager) toimii Timo Tallinen.
Historia
Simpeleen paperitehtaan juuret ovat Parikkalassa syntyneen kauppias Matti Roihan (1863–1917) käynnistämissä teollistamistoimissa. Tehdasta alettiin rakentaa 1897, mutta omistajayhtiö joutui talousvaikeuksiin ja vuonna 1899 rakennustöitä jatkoi uusi Paperitehdas O.Y. Atlas -niminen yhtiö. Se teki konkurssin 1902, ja Simpeleen puuhiomo ja paperitehdas lähtivät käyntiin vasta vuoden 1906 lopulla uuden Aktiebolaget Simpele-yhtiön omistuksessa. Tehdas tuotti paino-, kääre- ja tapettipaperia. Vuonna 1912 työntekijöitä oli 160 ja tuotannon arvo 1,5 miljoonaa markkaa. Simpeleen puuhiomo oli toinen suomalainen hiomo, jonka hiomakoneita käyttivät sähkömoottorit. Tehdasrakennuksen osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.
Tehdas toimi vuosina 1906–1920 nimellä Aktiebolaget Simpele. Vuonna 1919 yhtiö ja Myllykoski Träsliperi Ab ostivat kumpikin 27,5 prosenttia Oy Jämsänkoskesta, ja seuraavana vuonna nämä kolme yhtiötä sulautettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy -nimiseksi yhtiöksi.
Simpeleen tehtaat pysyivät Yhtyneiden Paperitehtaiden ja sen seuraajan UPM-Kymmenen hallussa vuoteen 1997 saakka, jolloin ne myytiin Metsä-Serla Oyj:lle, nykyisin Metsä Board Oyj (ent. M-real Oyj).
Simpeleen tehdasintegraattiin on kuulunut myös kotelotehdas, jonka tuotanto lopetettiin marras-joulukuun vaihteessa 2000. Viimeksi se toimi Takon Kotelotehdas Oy:n Simpeleen tehtaana, edeltäjän UPM:n aikakaudella Walki Packin kotelotehtaana. Kartongin jalostusosastona aloittanut kotelotehdas oli perustettu vuonna 1958.
Simpeleen paperi- ja kartonkitehtaan yhteiskapasiteetti oli vuoden 2010 lopulla 275 000 tonnia kartonkia ja paperia vuodessa, ja tuotanto oli suuntautunut pakkauskartonkiin ja paperiin. Tehtailla työskenteli tuolloin noin 360 henkilöä. [4] Uudemman paperikoneen ja vanhemman kartonkikoneen yhteistuotanto 1950-luvun lopussa oli yhteensä noin 36 000 tonnia vuodessa.
Loppuvuodesta 2010 M-real sulki Simpeleen paperikoneen ja siirsi tuotannon Gohrsmühlen tehtaalle Saksaan. Samalla se lupasi investoida Simpeleen kartongintuotantoon noin 26 miljoonaa euroa. Paperikone PK1:llä ehdittiin valmistaa myyntiin yhteensä 1 815 000 tonnia paperia – ensimmäisenä toimintavuonna 6 928 tonnia ja viimeisenä 49 000 tonnia.
Vuonna 2011 tehdyillä investoinneilla Simpeleen taivekartonkikapasiteettia kasvatettiin noin 80 000 tonnilla noin 300 000 tonniin. Investoinnin myötä Simpeleen tehtaan kartonkikoneesta KK3 tuli Euroopan suurin taivekartonkikone.
Tehtaan paperi- ja kartonkikoneet
Simpeleen vuonna 1954 valmistunut paperikone oli ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone sekä ensimmäisenä käynnistynyt Valmetin valmistama paperikone. Simpeleen koneesta tuli Valmetin paperikonetekniikan perusta. Monet asiantuntijat pitivät ihmeenä, että Valmet onnistui Simpeleen paperikoneen rakentamisessa niin hyvin.lähde?
1950-luvulla molemmat koneet saivat voimansa mäntähöyrykoneista. Liian hidas kiillotuskalanteri uusittiin nopeampaan vuonna 1958. Kattilalaitokselle siirrettiin kivihiilikattila Tervasaaren vanhasta voimalasta 1950-luvulla. Hiomakoneet oli siirretty Myllykoskelta ja niissä oli puulaakereita. Uuden hiomon ja kuorimon rakentaminen alkoi vuonna 1957. Koneet toimitti Kone ja Silta Oy sekä Voith.
Kartonkikone KK3 tilattiin vuonna 1965. Kone oli varastoituna kolmen vuoden ajan Hangon satamassa ja Englannissa rahoitusongelmien vuoksi.
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK I (vanha) | Pusey & Jones | (valmistettu 189x) 1906 (käynnistetty 2/1907)–15.04.1954 | Tasoviira | 2 340 mm (92") | kaksi märkäpuristinta | 75–92 m/min | 4 207 t/a (alkuper. 2 500 t/a), Sanomalehtipaperi 30–220 g/m2, painopaperit yms | Siirretty Kaipolan paperitehtaalle kääre- ja hylsypaperikoneeksi vuonna 1954. Tilalle rakennettu uusi paperikone PK1. |
| Paperikone PK II/Kartonkikone KK2 | Füllner | 25.07.1911–1971 (uusittu: 1935 Banning & Seybold, 1951 Voith) | Tasoviira | 2 540 mm (100") | 105–120 m/min | 3 300 t/a, Hienopaperi (painopaperi ja paperossipaperi 30–40 g/m2, silkkipaperi 17,5–21 g/m2, sitruunapaperi)/ Taivekartonki, kromovastikekartonki | Yankee-sylinteri. Muutettu Kartonkikone 2:ksi vuonna 1935, romutettu vuonna 1973. | |
| Paperikone PK1 | Valmet | 24.06.1954–23.12.2010 n. klo 09:55 (uusittu 1973, 1983, 1994) | Sym-Former, Valmet SYM-FLO D-perälaatikko 1994 | 2 520 mm (99,5") (viiranleveys 2760 mm) | Valmet 3-nippinen Sym-Press 1 | 800 m/min (ennen 375 m/min) | 55 000 t/a, Yksipuolisesti päällystetyt puuvapaat erikoispaperit (Joustopakkaus- ja etikettipaperit sekä tarran taustapaperi, C1S) 40–120 g/m² | Muodostusosa: Valmet Sym-Former, Kuivausosa 1–4: 42 kuivaussylinteriä, d = 1,5 m, kuivausosa 5: 10 sylinteriä. Ensimmäinen suction pick-up -ratkaisulla varustettu kone. Ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone. Myyty. |
| Kartonkikone KK3 | Walmsleys | 23.12.1970– (uusittu: 1985, 2006 ja 2011) | Tasoviira, Hybrid Former | 4 040 mm | SymBelt | 800 m/min (alkuper.: 390 m/min) | 300 000 t/a, Taivekartonki (FBB), 200–340 g/m² | Ensimmäinen Metson ValZone-metallihihnakalanteri [5] |
Kartonkitehtaalla on kartonkikone KK3:n ja kartonginvalmistuslinjaan lukeutuvan pituusleikkurin lisäksi arkittamo. Kartonkitehtaaseen kuuluvat myös massaosasto (hiomo ja kuorimo), sellun hajotusosasto ja voimalaitos sekä biologinen jätevedenpuhdistamo.
Arkittamo
Arkittamossa on viisi arkkileikkauslinjaa (arkkileikkuria) sekä kaksi pakkauslinjaa. Arkittamon arkituskapasiteetti on 240 000 tonnia vuodessa, mikä tekee siitä maailman suurimman taivekartongin arkittamon. [6]
Hiomo ja kuorimo
Hiomossa on kuusi ketjuhiomakonetta, joilla valmistetaan hioketta kartonkitehtaan omaan käyttöön tuotantokapasiteetin ollessa 110 000 tonnia vuodessa (2008). [7] Hioketuotannon raaka-aineena käytetään kuusipuukuitua.
Voimalaitos
Voimalaitoksen pääkattila (K6) on vuonna 1976 voimalaitosinvestoinnissa valmistunut turvepölykattila, joka on vuonna 1997 (Foster Wheeler) tehdyn investoinnin myötä uusittu kuplivapetiseksi leijukerroskattilaksi. Kattilan polttoaineteho on 127 MW.
Varakattilana (K7) toimii vuonna 1996 (Steamservice) käyttöönotettu öljykattila, jonka polttoaineteho on 66 MW.
Paperitehdas
Vuoden 2010 lopulla tuotantonsa lopettaneella paperitehtaalla oli paperikoneen (PK1) lisäksi 2 superkalanteria ja 2 pituusleikkuria. Vanhassa paperikone PK1:ssä oli saksalaisen C.G. Hauboldin toimittamat kalanteri sekä leikkaus- ja rullauskoneet.
Tuotteet
Taivekartonki:
- MetsäBoard Classic FBB, kaksi kertaa pintapuolelta päällystetty taivekartonki (GC2)
Tuotenimi aiemmin:
- Simcote, pintapuolelta päällystetty taivekartonki (GC2)
Entiset tuotteet
Erikoispaperit:
- Simcastor Flex, toiselta puolelta päällystetty, superkalanteroitu joustopakkauspaperi
- Simcastor Plus, toiselta puolelta päällystetty, superkalanteroitu joustopakkauspaperi
- Simcastor Label, toiselta puolelta päällystetty, puolimärkäluja etikettipaperi
- Simcastor Label WS, toiselta puolelta päällystetty, märkäluja etikettipaperi
- Simcastor Label WSE, toiselta puolelta päällystetty, märkäluja ja martioitu etikettipaperi
- Simcastor Base, toiselta puolelta päällystetty, tarran taustapaperi
Taivekartonki:
- Simwhite, molemmin puolin päällystetty valkaistu taivekartonki (GC1)
Merkittäviä vuosilukuja
- 1896 Matti Roiha perusti tehtaan
- 1906 Paperin tuotanto alkoi, paperikone PK1 ("vanha PK1") käynnistyi
- 1911 Rudolf Walden tehtaan edustajaksi ja osaomistajaksi
- 1911 Toinen paperikone (PK2) käynnistyi
- 1916 Ab Simpele osti Jylhävaaran puuhiomon Impilahdelta
- 1919 Ab Simpele ja Myllykoski Träsliperi Ab ostivat molemmat 27,5 % Oy Jämsänkoskesta
- 1920 Yhtyneet Paperitehtaat Oy perustetaan
- 1935 Kartongin tuotanto alkoi, paperikone 2:n (PK2) muutos kartonkikone 2:ksi (KK2)
- 1954 Paperikone PK1 ("uusi PK1") käynnistyi
- 1958 Kartongin jalostusosasto perustettiin
- 1959 Uusi hiomo ja kuorimo käynnistyi
- 1970 Nykyinen kartonkikone (KK3) käynnistyi
- 1972 Kartonkikone 2 (KK2) pysäytettiin
- 1973 Paperikoneen uusinta
- 1976 Turvevoimalaitos käynnistyi
- 1980 C1S (Coated 1-Side) toiselta puolelta päällystettyjen erikoispaperilajien tuotanto alkoi paperikoneella
- 1983 Paperikoneen uudistus
- 1985 Simwhite, Simcote ja Simgloss taivekartonkilajien tuotanto alkaa
- 1985 Kartonkikoneen uusinta (tuotantokapasiteetti → 100 000 t/a, + n. 20 000 t/a): KASI-85 -projekti, n. 170 miljoonan markan investointi
- 1986 Biologinen jätevedenpuhdistamo
- 1997 Osa Metsä-Serla Oyj:tä
- 1997 Voimalaitoksen uusinta: Leiju 97 -projekti, n. 70 miljoonan markan investointi
- 1998 Uusi arkkileikkuri, 25 miljoonan markan investointi [8]
- 2000 Takon Kotelotehdas Oy Simpeleen tehdas lopettaa toimintansa
- 2001 Hiomon modernisointi
- 2001 Metsä-Serlan nimi muutetaan M-realiksi
- 2006 Kartonkikoneen uusinta (tuotantokapasiteetti → 215 000 t/a, + 45 000 t/a) ja uuden kartongin arkittamon rakentaminen, ml. uusi arkkileikkuri – neljäs arkkileikkauslinja sekä rullavarasto: Siika 1 -projekti, yli 60 miljoonan euron investointi [9]
- 2008 Uusi arkkileikkuri – viides arkkileikkauslinja kartongin arkittamoon
- 2008 LITE4U -kotelokartonkikonsepti, jonka myötä myös Simwhite taivekartonkilajin tuotanto loppui
- 2008 Märkälujan etikettipaperin (Simcastor Label WS ja Simcastor Label WSE) tuotanto alkoi paperikoneella [10]
- 2010 Paperikone PK1 suljetaan
- 2011 Kartonkikoneen uusinta (tuotantokapasiteetti → 300 000 t/a, + 80 000 t/a) ja uusi arkkileikkuri – kuudes arkkileikkauslinja kartongin arkittamoon: Siika 2 -projekti, n. 26 miljoonan euron investointi [11]
- 2012 M-realin nimi muutetaan Metsä Boardiksi
- 2017-18 Hiomon modernisointi (hiomon tuotantokapasiteetti + 15 000 t/a) [12]
- 2020 Kierto- ja vesitorni investointi[13]
Teolliset toimijat Simpeleen tehtailla
- Paperitehdas Osakeyhtiö Atlas, 1899–1902
- Aktiebolaget Simpele, 1906–1920
- Yhtyneet Paperitehtaat Oy, 1920–1995
- UPM-Kymmene Oyj, 1996–1997
- Metsä-Serla Oyj, 1997–2001
- M-real Oyj, 2001–2012
- Metsä Board Oyj, 2012–
Isännöitsijät, myöh. tehtaanjohtajat (tehdaskokonaisuus)
Aktiebolaget Simpele / Yhtyneet Paperitehtaat / UPM-Kymmene aikakausi
- Gösta Magnus Johansson, 1905–1911
- Ingwald Sourander, 1911–1918
- Karl-Julius Mattas, 1918–1919
- Hugo Eklund, 1919–1920
- Veli Byström, 1920–1926
- Ilmari Sipilä, 1926–1962
- Matti Mäkinen, 1963–1976
- Lasse Söderström, 1976–1981
- Antti Arjas, 1981–1983
- Jaakko Lähepelto, 1983–1988
- Perttu Saarela, 1988–1994
- Olli Rinne
Tehtaan rautatiekalusto
Tehtaalla on käytössään oma rautatiekalusto, joka hoitaa sekä tehdasalueen sisäiset että tehdasalueen ja Simpeleen aseman väliset vaihtotyöt:
- Otso 4 DD (Saalasti 161/2005), entinen Kemi Oy:n Otso4 (Saalasti 114/1977)
- Otso 4 (Dr25)
Aiemmin käytössä olleet veturit:
- Move 51h
- Otso 4 (Lainassa Puhoksen veturipalvelulta, siirretty Kirkniemeen kesällä 2008)
Katso myös
Lähteet
- Metsä Board Oyj, web-sivut
- Metsä Board Simpele
- Pörssitieto: Aktiebolaget Simpele
- Paperiliiton Simpeleen osasto 25 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Paperikone siirtyi historiaan (Arkistoitu – Internet Archive)
- Autio, Matti & Nordberg, Toivo. (1972) Vuosisata paperiteollisuutta I Valkeakosken, Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken paperiteollisuuden vaiheet Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön perustamiseen saakka. Valkeakoski. Yhtyneet Paperitehtaat Oy. ISBN 9789519965819.
- Tuuri, Antti. (1999) UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava. Helsinki. ISBN 951116323X.
Viitteet
- M-real Consumer Packaging / Capital Market's Day 2008 -presentaatio (s. 7, Asset Competitiveness 2008) 22.5.2008. M-real Oyj (Metsä Board Oyj). Viitattu 7.8.2019.
- M-real suunnittelee noin 26 miljoonan euron investointia Simpeleen tehtaalla / M-real Oyj (Metsä Board Oyj) Lehdistötiedote 17.9.2010. M-real Oy (Metsä Board Oyj). Viitattu 7.8.2019.
- Simpeleen tehtaat - Paperiliitto www.paperiliitto.fi. Arkistoitu 6.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
- http://personal.inet.fi/yritys/kaakkoisseutu/paivanjuttu.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- Paperiteollisuuden "Nobel" tuli Suomeen 19.4.2012. Tekniikka & Talous. Viitattu 7.8.2019.
- Metsä Board: Metsä Board Magazine 2/2012, s. 17. Metsä Board Oyj, 2012.
- http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFAEF2158-40CF-40A3-AEDC-9DC36FCC86F9%7D/82716
- Metsä-Serla: Vuosikertomus 1998, s. 37. Metsä-Serla Oyj, 1999.
- http://www.metsaboard.com/News/newslisting/Pages/1074040.aspx
- http://www.m-real.com/press/newslisting/Pages/MreallaunchesnewSimcastorWetStrengthlabelpapers.aspx
- https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=418120&lang=fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Parikkalan-Rautjärven Sanomat: Numero 46, 16.11., s. 8. , 2017.
- Simpeleen kartonkitehdas www.metsagroup.com. Viitattu 19.9.2022.
Kirjallisuutta
- Ukko Könni & Toivo Nordberg: Simpeleen tehtaiden kahdeksan vuosikymmentä 1906–1986. Valkeakoski 1986. ISBN 9789519979656.