Luettelo bridgen termeistä

♣

Risti. Korteissa näkyvä symboli, joka kertoo mitä maata kortti on.

♦

Ruutu. Korteissa näkyvä symboli, joka kertoo mitä maata kortti on.

♥

Hertta. Korteissa näkyvä symboli, joka kertoo mitä maata kortti on.

♠

Pata. Korteissa näkyvä symboli, joka kertoo mitä maata kortti on.

10-12-sääntö

Lähtijä lähtee kolmanneksi tai viidenneksi suurimmalla kortillaan lähtöväristä. Näin hänen partnerinsa pystyy päättelemään montako lähtökorttia isompaa korttia pelinviejällä on. Esimerkiksi lähtökortti ♥6, pöydässä ♥K,Q,9,3, sinulla ♥A,10,8, voit päätellä että pelinviejällä ei ole lähtökorttia suurempia kortteja (12-6-3-3=0) ja partnerillasi olevan ♥J,7,6, koska hän lähtee värin viidenneksi tai tässä tapauksessa kolmanneksi suurimmalla kortilla.

• 10-(partnerin kortin koko)-(pöytän suuremmat kortit)-(omat suuremmat kortit)=(pelinviejän suuremmat kortit)
• 12-(partnerin kortin koko)-(pöytän suuremmat kortit)-(omat suuremmat kortit)=(pelinviejän suuremmat kortit)

11-sääntö

Lähtijä lähtee neljänneksi suurimmalla kortillaan lähtöväristä. Näin hänen partnerinsa pystyy päättelemään montako lähtökorttia isompaa korttia pelinviejällä on. Esimerkiksi lähtökortti ♦5, pöydässä ♦K,Q,9,3, sinulla ♦A,10,8, voit päätellä että pelinviejällä ei ole lähtökorttia suurempia kortteja (11-5-3-3=0) ja partnerillasi olevan ♦J,7,6,5, koska hän lähtee värin neljänneksi suurimmalla kortilla.

• 11-(partnerin kortin koko)-(pöytän suuremmat kortit)-(omat suuremmat kortit)=(pelinviejän suuremmat kortit)

1-2-3-sääntö

Yleensä estoavauksissa tai estovälitarjouksissa noudatettava sääntö, jossa omassa kädessä on tarpeeksi tikkejä mahdollisesti kahdennettuun peliin vastustajien täyspeliä vastaan:

1 pieti epäedullisissa vyöhykkeissä (vaara vs. vaaraton), joka on kahdennettuna -300

2 pietiä tasavyöhykkeissä (vaaraton vs. vaaraton tai vaara vs. vaara), joka on kahdennettuna -300 (vaarattomassa) tai -500(vaarassa)

3 pietiä edullisissa vyöhykkeissä (vaaraton vs. vaara), joka on kahdennettuna -500

15-sääntö

Luonnollisen kaltaisissa systeemeissä mahdollisesti noudatettava sääntö, jossa neljännestä kädestä (ei välttämättä muista) avataan, jos arvopisteiden ja patojen summa on vähintään 15.

20-sääntö

Sääntö jossa lasketaan arvopisteet ja kaksi pisintä väriä yhteen. Jos summa on vähintään 20, tehdään avaustarjous. Sääntö on yleisimmin voimassa ensimmäisessä ja toisessa kädessä, mutta myös harvemmin muissa käsissä.

2-3-4-sääntö

Yleensä estoavauksissa noudatettava sääntö, jossa partnerille lasketaan yksi tikki siten että omassa kädessä on yhtä vaille tarpeeksi tikkejä mahdollisesti kahdennettuun peliin vastustajien täyspeliä vastaan:

2 pietiä epäedullisissa vyöhykkeissä (vaara vs. vaaraton), joka on kahdennettuna -500

3 pietiä tasavyöhykkeissä (vaaraton vs. vaaraton tai vaara vs. vaara), joka on kahdennettuna -500 (vaarattomassa) tai -800(vaarassa)

4 pietiä edullisissa vyöhykkeissä (vaaraton vs. vaara), joka on kahdennettuna -800

26 pisteen sääntö

Sääntö jossa kehotetaan tarjoamaan täyspeli, jos omalla puolella näyttäisi olevan vähintään 26 pistettä. Tai invitoimaan peliin, jos partnerin pisteet voisivat riittää, mutta pistemäärästä ei ole vielä täyttä varmuutta.

29-sääntö

Säännön mukaan jos vastustajan sangiavauksen (yleensä 1NT) alarajan ja ylärajan summa on 29 tai korkeampi, sangipuolustus käsitellään vahvan sangin puolustuksen mukaan. Muuten jollakin muulla tavalla.

30-sääntö

Säännön mukaan jos vastustajan sangiavauksen (yleensä 1NT) alarajan ja ylärajan summa on 30 tai korkeampi, sangipuolustus käsitellään vahvan sangin puolustuksen mukaan. Muuten jollakin muulla tavalla.

31-sääntö

Säännön mukaan jos vastustajan sangiavauksen (yleensä 1NT) alarajan ja ylärajan summa on 31 tai korkeampi, sangipuolustus käsitellään vahvan sangin puolustuksen mukaan. Muuten jollakin muulla tavalla.

32-sääntö

Säännön mukaan jos vastustajan sangiavauksen (yleensä 1NT) alarajan ja ylärajan summa on 32 tai korkeampi, sangipuolustus käsitellään vahvan sangin puolustuksen mukaan. Muuten jollakin muulla tavalla.

33 pisteen sääntö

Sääntö jossa kehotetaan tarjoamaan pikkuslammi, jos omalla puolella näyttäisi olevan vähintään 33 pistettä. Tai invitoimaan peliin, jos partnerin pisteet voisivat riittää, mutta pistemäärästä ei ole vielä täyttä varmuutta.

37 pisteen sääntö

Sääntö jossa kehotetaan tarjoamaan isoslammi, jos omalla puolella näyttäisi olevan vähintään 37 pistettä. Tai invitoimaan peliin, jos partnerin pisteet voisivat riittää, mutta pistemäärästä ei ole vielä täyttä varmuutta.

3-4-5-sääntö

Yleensä estovälitarjouksissa noudatettava sääntö, jossa omassa kädessä on tarpeeksi tikkejä mahdollisesti kahdennettuun peliin vastustajien slammia vastaan:

3 pietiä epäedullisissa vyöhykkeissä (vaara vs. vaaraton), joka on kahdennettuna -800

4 pietiä tasavyöhykkeissä (vaaraton vs. vaaraton tai vaara vs. vaara), joka on kahdennettuna -800 (vaarattomassa) tai -1100 (vaarassa)

5 pietiä edullisissa vyöhykkeissä (vaaraton vs. vaara), joka on kahdennettuna -1100

7-sääntö

Sääntö auttaa miettimään kuinka monta kertaa pelinviejän tulisi yleensä laistaa lähtöväriä pelkällä ässäpidolla.

• Laistojen määrä = 7–(pelinviejän lähtövärin pituus)+(pöydän lähtövärin pituus).

A

Ässä. Esimerkiksi merkinnöissä ristiässä CA tai ♣A.

Ablokeerata

Pelata iso kortti pois niin, että väri ei jää blokkiin ja partneri saa kaikki tikit väristään.

Acol

Erityisesti Isossa-Britanniassa pelattava bridgesysteemi. Katso artikkeli: acol

Aito kontrolli

Ässä tai kuningas (ei kuitenkaan singeli K).

Alavärit

Kaksi alinta väriä, risti ja ruutu

Alert (alertointi, verbi)

Lappu jota näytetään partnerin tarjottua luonnollisesta poikkeavan tarjouksen.

Alikuppi tai alivarkaus

Varastaminen pienemmällä valtilla silloin, kun joku toinen pelaaja on jo varastanut samassa tikissä. Alikupilla ei tikkiä voiteta. Alivarkaus voi johtua huolimattomuudesta tai siitä, että pelaajalla on kädessään ainoastaan valtteja, jotka ovat kaikki pienempiä kuin toisen pelaajan pelaama valtti. Joskus alikuppi voidaan tehdä myös taktisessa tarkoituksessa.

Alitarjous tai alimaalaus

Liian matalan tarjouksen tarjoaminen. Alitarjoaminen on sääntöjen vastaista, mutta vastustajat voivat hyväksyä tarjouksen.

Avaaja

Pelaaja, joka tekee ensimmäisen tarjouksen

Avaus tai Avaustarjous

Pelin ensimmäinen tarjous (ei Pass).

Arvokorttipiste (ap)

Kuvakorteista annettava piste/pisteet kättä arvioitaessa.

• Ässä 4 ap
• Kuningas 3 ap
• Rouva 2 ap
• Sotilas 1 ap

Balansoida ja balanssipaikka

Vastustajan tarjouksen jälkeen tulee kaksi passia. Tässä tilanteessa tarjousvuorossa oleva pelaaja on balanssipaikalla ja hän voi balansoida. Balansointi voidaan yleensä tehdä hieman huonommilla korteilla tarjoussysteemistä riippuen.

BAM eli Board a Match

Joukkuepelimuoto, jossa jaon pisteytys on 2-0, 1-1 tai 0-2. Eli sama kuin kahden pöydän parikilpailuissa yleensä.

Barometri

Kilpailumuoto, jossa välitulokset julkaistaan usein kahden, kolmen tai neljän jaon jälkeen. Samat jaot pelataan yleensä monessa pöydässä samaan aikaan.

Blackwood

4:n ässän ässäkysely 4 NT.

Blokeerata

Laistaa niin monta kertaa, että vastustajan väri jää blokkiin.

Blokki

Tilanne jossa pari ei pysty ottamaan kaikkia tikkejä toisesta kädestä koska sinne ei ole kiinni-ottoa.

Bluffi

Tahallinen huijaus, jota ei ole sovittu partnerin kanssa. Tarkoituksena hämätä vastustajaa enemmän kuin partneria.

Bluffitarjous

Tarjous, joka poikkeaa selvästi sovitusta tarjoussysteemistä ja on tarjottu harkitusti. Sitä ei saa sopia partnerin kanssa pelikiellon uhalla.

Bofors

Kierros Mitchell-kilpailuissa jossa parit vaihtavat ilmansuuntia (NS -> EW -> NS) yhden kierroksen ajaksi.

Bridge Mate

Tuloksensyöttölaite. Mateen merkataan sitoumus, lähtökortti, pelinviejä, kilpailunumerot ja tikkimäärä.

Brikka

Korttikotelo, jossa on taskut jokaisen pelaajan kortteja varten. Brikassa näkyy myös jakaja.

Brodis

Pöytäkirja, johon merkataan tulokset. Nykyään korvattu usein Bridge Matella.

Butler

Joukkuekilpailussa parivertailu, joka ei vaikuta kisan tulokseen mutta näyttää parikohtaisen tuloksen imppeinä.

C

Ristiä voidaan merkitä joko ♣-symbolilla tai C-kirjaimella.

Cue-tarjous

Tarjous, joka lupaa pidon tarjotussa värissä.

D

1. Ruutu. Sitä voidaan merkitä joko ♦-symbolilla tai D-kirjaimella.
2. Ilmaisuluontoinen kahdennus

Dubbelton tai Dubbeli

Väri, jota pelaajalla on kaksi korttia

E

Itä

Ehkäisy, Estotarjous tai Ehkäisevä tarjous

Yleensä heikko tarjous joka vie vastustajien tarjoustilaa.

Ensimmäisen asteen pito (kontrolli)

Värissä ässä tai renonssi.

EW

Itä-Länsi-pari

Fitti

Käsien tai värien yhteensopivuus.

Gambling 3NT

3NT avaus tai välitarjous vähintään seitsemän kortin läpimenevällä alavärillä ilman sivupitoa.

H

Hertta. Sitä voidaan merkitä joko ♥-symbolilla tai H-kirjaimella.

Haarukka tai Hahlo

On kaksi korttia joidenka välistä puuttuu kortti. (AQ, KJ, Q10, J9, 108,...)

Hakku

Pieni kortti. Yleensä hakkukortti on arvoltaan 2-7, mutta joskus myös 8, 9 tai jopa 10.

Heikot kakkoset

Estotarjoukset kahden tasolla.

Heikko hyppy

Vastaajan ensimmäisen vuoron hyppäävä tarjous, joka on yleensä pysäytys pitkällä värillä.

Heikko sangi

1NT-avaus, jonka pisteraja on luonnollista 1NT-avausta alhaisempi. Heikon sangin pistemäärä on yleensä 13-15 pistettä tai alhaisempi.

Howell

Parikilpailumuoto, jossa parit pelaavat vuoroin Itä-Läntenä ja vuoroin Pohjois-Etelänä.

Hyppytarjous tai hyppy

Tarjous jonka pelaaja olisi voinut tehdä myös alhaisemmalla tasolla. Hyppytarjouksen yhteydessä näytetään usein STOP-lappua.

Ilmaisukahdennus

Tämä kahdennus ei ole rankaisua vaan lupaa ylimääräisiä pisteitä ja kehottaa partneria tarjoamaan jotain vuorollaan.

Imppi tai IMP (International Match Point)

Imppikilpailuissa jakojen piste-ero muutetaan impeiksi, jotka kertovat pisteiden suuruusluokan.

Imppilaskenta

1. Parikilapailuissa tuloksia verrataan keskitulokseen ja erotus muutetaan impeiksi. Joissakin kilpailumuodoissa keskituloksesta jätetään pois ääripäät.
2. Joukkuekilpailuissa tuloksia verrataan joukkuetovereiden kanssa ja tulos lasketaan imppitaulukon mukaan.

Imppitaulukko

Imppitaulukossa näkyy jaosta saatavien pisteiden määrä muunnettuna impeiksi.

Individuaali

Individuaali eli henkilökohtainen kilpailu, jossa partneri vaihtuu jokaisella kierroksella kisan kuluessa.

Inviitti

Inviitti eli vihjetarjous on tarjous, joka kysyy partnerin voimaa. Tästä saadun tiedon perusteella pari jää joko alapeliin tai tarjoaa täyspelin.

Isoslammi

Sitoumus seitsemän tasolla, jossa kotipeliin tarvitsee kaikki 13 tikkiä.

Itä

Itä eli East.

J

J eli Jätkä, Sotilas, Sotamies tai Jekki

Jakaja

Pelaaja joka saa ensimmäisenä tarjousvuoron. Jakaja on merkitty brikkoihin.

Jako

Yksi jako sisältää korttien ottamisen brikasta, tarjoamisen, pelivaiheen, korttien laittamisen brikkaan ja mahdollisesti tuloksen merkkaamisen.

Jakokone

Usein kilpailunjohtajan tai hänen apulaisen käyttämä kone joka jakaa kortit automaattisesti. Jakokone voidaan yleensä ohjelmoida tietokoneella.

Jakopiste (jp) Käden arvioinnissa valttipelissä laskettava piste värin pituuden mukaan. Sangipelissä jakopisteitä ei lasketa.

• Renonssi 3 jp
• Singeli 2 jp
• Dubbeli 1 jp

Jalka

Jalaksi kutsutaan pientä korttia, jota suurempi kortti pelaajalla on samassa maassa. (Kxxxxx, kuningas viidellä jalalla)

Joukkuekilpailu

Kilpailumuoto, jossa vähintään kaksi paria muodostavat joukkueen, joka pelaa otteluita muita joukkueita vastaan.

Juniori tai Junnu

Bridgessä junioreiden ikäraja on 25 vuotta.

Jury

Kilpailussa yleensä kilpailunjohtajan ehdottama ja kilpailijoiden hyväksymä kokeneimpien pelaajien ryhmä, joka käsittelee kilpailunjohtajan tekemiä päätöksiä koskevat valitukset.

Kahdennus

Kun toinen pari tarjoaa sitoumuksen, vastustaja voi omalla vuorollaan kahdentaa sitoumuksen, jolla voi olla useampi merkitys.

• Kahdentaja epäilee sitoumuksen menevän pietiin
• Kahdentaja haluaa partnerinsa tekevän jonkin tarjouksen
• Kahdentaja antaa partnerilleen merkinannon lähtökortin suhteen

Kierrosvaatimus

Tarjous, joka vaatii partneria tarjoamaan siten, että kierrosvaatimuksen tekijällä on mahdollisuus tarjota vielä kerran. Erilaisissa tarjousjärjestelmissä saattaa olla erilaisia kierrosvaatimuksia.

Kiinalainen merkinanto

Yleisnimi bridgen sääntöjen vastaiselle viestinnälle oman partnerin kanssa. Säännöt sallivat viestinnän ainoastaan käyttäen tarjousjärjestelmää. Kiinalaisia merkinantoja voivat olla muun muassa erilaiset ilmeet, eleet tai äänenpainot. Kenties yleisin "merkinanto" on tapa käsitellä kortteja tai tarjouslappuja.

Suurin osa pelissä tapahtuvista "kiinalaisista merkinannoista" on inhimillisen tahattomia. Tällöin merkistä epäillyn pelaajan partnerin pitää pelata, kuten merkkiä ei olisi annettu. Tämä todetaan tarvittaessa kilpailunjohtajan avulla. Sen sijaan vastustaja saa käyttää tätä informaatiota täysin vapaasti hyväkseen. Mitä korkeampi kilpailutaso, sitä tiukemmin tahattomiin merkkeihin suhtaudutaan.

Varsinaisia kiinalaisia merkinantoja, eli partnerin kanssa ennalta sovittuja merkkijärjestelmiä, pidetään millä tasolla tahansa todella törkeinä ja niistä voi seurata jopa elinikäinen kilpailukielto.

Konventiokortti

Konventiokortti on kirjallinen dokumentti, johon pari on merkinnyt käyttämänsä tarjousjärjestelmän ja kaikki siihen liittyvät konventiot. Lisäksi kortissa tulee näkyä kaikki pelivaiheessa puolustuksen käyttämät merkinannot. Konventiokortti on pelatessa vastustajien nähtävissä.

Kotipeli

Loppuun pelattu jako, jossa loppusitoumuksen tarjonnut pari on saanut vähintään tarjoamansa määrän tikkejä.

Kuppi, kuppaaminen tai varkaus

Kun pelaajalla valttipelissä ei ole tikkiin pelattavaa maata, hän voi kupata (voittaa) tikin valtilla.

Lepääjä, puupää, dummy

Pelinviejän partneri, joka ensimmäisen pelatun kortin jälkeen levittää korttinsa maittain eteensä pöydälle kuvapuoli ylöspäin. Hän osallistuu peliin ainoastaan lisäämällä vuorollaan pelinviejän määräämän kortin pelattavaan tikkiin.

Lähtökortti

Pelivaiheen ensimmäiseen tikkiin ensimmäisenä pelattava kortti.

Lähtökorttivihje

Tarjoussarjan aikana esto/väli -tarjouksella, kahdennuksella tai vastakahdennuksella annettu vihje, joka pyytää partneria lähtemään jotain tiettyä väriä. Esimerkiksi välitarjous voi pyytää lähtemään tarjottua väriä.

Maski, Maskaaminen

Pienemmän kortin pelaaminen väristä siten, että saa väristä "ylimääräisen tikin". Sama asia kuin leikkaaminen

Mestaripiste

Mestaripisteet ovat tapa mitata bridgenpelaajan tasoa ympäri maailmaa, mutta monien maiden bridgeliitoilla on heidän itsensä päivittämät omat mesteripistejärjestelmänsä, kuten Suomen Bridgeliitolla.[2]

Osasitoumus

Osasitoumukseksi kutsutaan niin alhaisella tasolla tarjottua peliä ettei se oikeuta täyspelihyvitykseen.

Kahdentamattomassa pelissä seuraavat sitoumukset ovat osasitoumuksia:

• valttina risti tai ruutu: 7 - 10 tikkiä (enintään 4C tai 4D)
• valttina hertta tai pata: 7 - 9 tikkiä (enintään 3H tai 3S)
• valtiton peli (sangi): 7 tai 8 tikkiä (enintään 2NT)

Kahdennetussa pelissä seuraavat sitoumukset ovat osasitoumuksia:

• valttina risti tai ruutu: 7 tai 8 tikkiä (enintään 2C tai 2D)
• valttina hertta tai pata: 7 tikkiä (enintään 1H tai 1S)
• valtiton peli (sangi): 7 tikkiä (enintään 1NT)

Tarjotusta ja pelatusta osasitoumuksesta saa kotipelihyvityksen, joka on 50 pistettä vyöhykkeestä riippumatta. Kotipelihyvityksen lisäksi pelinviejäpuoli saa tietysti myös tikkipisteensä.

Pass

Pelaaja ei tarjoa mitään

Pelinviejä

Pelaajaa, joka pelaa sekä omillaan että partnerinsa korteilla. Pelinviejän partneri levittää omat korttinsa pöydälle kaikkien nähtäväksi, ja pelinviejä määrää, minkä kortin tämä pelaa pöydästä kuhunkin tikkiin.

Pelinviejä määräytyy tarjouskierroksen perusteella: pelinviejäksi tulee se pelaaja korkeimman tarjouksen tehneestä parista, joka on tarjonnut ensimmäisenä tästä parista korkeimman tarjouksen valttimaata. Pelinviejä yrittää 'viedä sitoumuksensa kotiin' eli saada tarjoamansa määrän tikkejä, kun taas pelinviejän vastustajat, puolustajat, yrittävät estää tämän.

Pieti eli alitrikki

Jos pelinviejä ei ole 'saanut sitoumustaan kotiin' eli on saanut vähemmän tikkejä kuin mitä on luvannut, jokainen sitoumuksesta alle jäänyt tikki, pieti, tuottaa pisteitä vastustajalle.

Jos sitoumus on ollut kolme herttaa (eli on luvattu ottaa 9 tikkiä), mutta pelinviejä onkin saanut vain 7 tikkiä, pelissä sanotaan olevan kaksi pietiä.

Piste

Käden arvioinnissa käytetty apuväline. Pisteiden summa muodostuu yhteenlasketuista arvokortti- ja jakopisteistä. Korteissaan olevien pisteiden summan perusteella pelaaja tekee oman tarjouksensa.

Rankaisukahdennus

Kehottaa partneria passaamaan vuorollaan

Renonssi

Väri, jota pelaajalla ei ole yhtään korttia

Sangi (NT)

Valtiton peli

Singelton tai Singeli

Väri, jota pelaajalla on tasan yksi kortti

Sitoumus

Sitoumus tarkoittaa lupausta ottaa omalle puolelle tietty määrä tikkejä. Sitoumuksista kilpaillaan tarjouskierroksella.

Jos sitoumus tulee kotiin, eli sitoumuksen tehnyt puoli saa lupaamansa määrän tikkejä (enemmänkin saa ottaa), sitoumuksen tehnyt puoli saa pisteitä. Erityisen arvokkaita sitoumuksia ovat täyspelit ja slammit, jotka kannattaa pyrkiä tarjoamaan aina kun mahdollista.

Jos sitoumus ei tule kotiin, se menee metsään, ja vastustajat saavat pietipisteitä jokaisesta allejääneestä tikistä.

Sitoumus on bridgen erikoisuus, se onkin kehittynyt pelin piirteistä viimeisenä. Englannin kielessä koko peliä kutsutaan nimellä contract bridge, sitoumusbridge, erotukseksi pelin aiemmista versioista.

Slammi

Tilanne, jossa joku pelaaja ottaa kaikki tikit tai jää korkeintaan yhtä vaille.

Bridgessä slammi tarkoittaa sitoumusta, jossa pelinviejä partnereineen lupaa ottaa joko vähintään 12 tikkiä (pikkuslammi) tai kaikki 13 tikkiä (isoslammi). Slammista saa bonusta normaalin täyspelibonuksen lisäksi:

• 500 pistettä pikkuslammista vaarattomassa vyöhykkeessä
• 750 pistettä pikkuslammista vaaravyöhykkeessä
• 1000 pistettä isoslammista vaarattomassa vyöhykkeessä
• 1500 pistettä isoslammista vaaravyöhykkeessä

Tarjoussarja

Pelin vaihe, jolloin pelaajat lupaavat tikkejä

Trikki

Jokainen tikki, jonka pelinviejä tekee yli kuuden

Täyspeli

Sitoumus, jossa pelinviejä partnereineen lupaa saada vähintään 100 pelipistettä. Kahdentamattomassa pelissä seuraavat sitoumukset riittävät täyspeliin:

• valttina risti tai ruutu: 11 tikkiä
• valttina hertta tai pata: 10 tikkiä
• valtiton peli (sangi): 9 tikkiä

Tarjotusta ja pelatusta täyspelistä saa täyspelibonuksen, joka on normaalisti 300 pistettä vaarattomassa vyöhykkeessä ja 500 pistettä vaaravyöhykkeessä.

Robber-bridgeä pelataan, kunnes jompikumpi puoli pelaa toisen täyspelinsä. Tällöin he saavat 700 pistettä jos vastustajalla ei ole yhtään täyspeliä, tai 500 pistettä jos vastustajalla on täyspeli.

Täyspelivaatimus

Tarjous, joka vaatii partneria jatkamaan tarjoamista, kunnes täyspeli on tarjottu. Erilaisissa tarjousjärjestelmissä on erilaisia täyspelivaatimuksia.

Vastaaja

Avaajan partneri

Vastakahdennus

Kun vastustaja on kahdentanut, tarjouksen tehnyt pari voi vastakahdentaa, jolla on eri merkityksiä

• Vastakahdentaja tarkoittaa: Sitoumus menee varmasti kotiin, jäädään tähän
• Vastakahdentaja tarkoittaa: Tarjoa sinä partneri jotain muuta, mutta parempaa

Vyöhyke

Kun jako on pelattu, sen voittanut pari saa pisteitä sen mukaan, missä vyöhykkeessä loppusitoumuksen tarjonnut pari jaossa oli. Vaihtoehtoja ovat:

• molemmat parit ovat vaarattomassa
• toinen pari vaarattomassa ja toinen vaarassa
• molemmat parit ovat vaaravyöhykkeessä.

Robberissa (kotibridge) pari on seuraavan jaon vaaran vyöhykkeessä pelattuaan kotiin täyspelin. Kilpailuissa vyöhykkeet määritellään etukäteen erillisen jakonumeroihin perustuvan järjestelmän mukaan.

• Vaaraton vyöhyke antaa voittavalle parille vaaravyöhykettä pienemmät pisteet.
• Vaaravyöhyke antaa vähintään täyspelin tarjonneelle ja sen kotiin pelanneelle parille vaaratonta vyöhykettä isommat hyvityspisteet. Jos puolustava pari saa mihin tahansa tarjottuun peliin yhden tai useampia pietejä vaaravyöhykkeessä, he saavat enemmän pisteitä kuin vaarattomassa vyöhykkeessä puolustetuista piedeistä.

Välitarjous

Vastustajan avauksen jälkeen tehty tarjous, jolla pyritään joko löytämään oma sitoumus tai ehkäisemään/häiritsemään vastustajien tarjoamista. Välitarjouksella voidaan myös antaa partnerille lähtökorttivihje.

Väri

Pata, hertta, ruutu tai risti

Ylikuppi tai ylivarkaus

Tikin varastaminen isommalla valtilla, kun toinen pelaaja on jo varastanut samassa tikissä. Jos samassa tikissä, on useampi kupannut, suurin valtti voittaa tikin.

Ylitikki

Tikki, jonka pelinviejä tekee lupaamiensa lisäksi

Yläväri

Kaksi ylintä väriä, hertta ja pata