Mestari Kongin keskustelut

Keskustelut rakentuu kahdestakymmenestä luvusta, jotka edelleen jakaantuvat jakeisiin. Lukujen numerointi on vakiintunut, mutta jakeiden numeroinnissa on vaihtelua eri versioissa. Useimmat jakeet muodostuvat lainauksesta tai merkillepanosta, mutta paikoitellen peräkkäiset jakeet muodostavat lyhyitä tarinamaisia osuuksia. Jotkin jakeet vaikuttavat täysin irrallisilta ja onkin mahdollista, että Keskusteluihin on aikojen saatossa päätynyt myös muista kirjoituksista peräisin olevaa materiaalia. Useimpien lukujen pituudet ovat luultavasti olleet alun perin 24 jaetta tai 12 jaetta. Poikkeuksena luvussa XX lienee ollut alun perin vain 6 jaetta, luvussa XIV 42 jaetta ja XV 34-38 jaetta. Kaikkiin lukuihin sisältyy jakeita, joka on peräisin niitä ympäröiviä jakeita myöhemmältä ajalta.[1]

Keskustelujen kokoamisen historiaa ei kovin tarkasti tunneta. Varhaisimmat nykypäivään säilyneet katkelmat on löydetty vuodelta 55 eaa. peräisin olevasta kuningashaudasta Hebein Dingzhoussa. Samanikäisiä katkelmia on löydetty myös Koreasta. Mengzin ja Xunzin kirjoituksissa esiintyviä Kungfutse-lainauksia ei useinkaan ole Keskusteluissa, joten he lienevät perustaneet kirjoituksensa vielä suulliseen traditioon. Sen sijaan Dong Zhongshun kirjoituksissa esiintyvien lainausten perusteella hänellä on ollut käytössään jonkinlainen versio kirjasta.[1]

Useimmat nykyiset versiot seuraavat He Yanin Han-dynastian aikana 200-luvulla toimittamaa laitosta. Toinen suosittu versio on Zhu Xin Song-dynastian aikana toimittama.[1]

Perinteisen käsityksen mukaan Kungfutsen kuoleman jälkeen hänen opetuslapsensa jatkoivat opettamista ja kirjoittivat ylös muistamansa opetukset. Tutkijat ovat yleisesti yksimielisiä siitä, että vanhimpia ovat luvut III-VII ja että luvut XI-XV sekä XVI-XX ovat näitä myöhemmin kirjoitettuja. Sen sijaan lukujen I-II ja VIII-X kirjoitusajankohdasta vallitsee erimielisyyttä. Luku I lienee asetettu ensimmäiseksi tiettyjen luvussa mainittujen opetuslasten seuraajien toimesta, mutta valinta on saattanut palvella myös tarkoitusta käyttää Keskusteluja oppikirjana. Jyrki Kallion suomennoksessa luvut on järjestetty niiden nykytiedon valossa oletetun kirjoitusajankohdan mukaiseen järjestykseen, jolloin luku IV aloittaa kirjan.[1]

Varhaisin säilynyt Keskustelujen käännös sisältyy teokseen Confucius Sinarum Philosophus vuodelta 1687, mutta Matteo Riccin tiedetään kääntäneen katkelmia jo sata vuotta aikaisemmin.[1]

Keskustelut julkaistiin suomeksi kokonaisuudessaan Toivo Koskikallion laatimana käännöksenä vuonna 1958.

Jyrki Kallion uudempi suomennos vuodelta 2014 sai J. A. Hollon palkinnon.[2]

• Neljä kirjaa - kokoelma kungfutselaisuuden keskeisimpiä tekstejä, joiden joukkoon Keskustelut lukeutuu.

• Canetti, Elias: Kung Fu-tse keskusteluissaan. (Konfuzius in seinen Gesprächen, 1971.) Suomentanut Markus Lång. Parnasso 2/2008, s. 44–47.
• Kung Fu-tse: Keskustelut. (Lúnyǔ, noin 475–221 eaa.) Suomentanut Toivo Koskikallio. Porvoo: WSOY, 1958 (5. painos 2002, ISBN 951-0-18231-1).
• [Kungfutse]: Mestari Kongin keskustelut. Kungfutselaisuuden ydinolemus. (Lúnyǔ, noin 475–221 eaa.) Suomentanut ja selityksin varustanut sekä taustoittavat luvut kirjoittanut Jyrki Kallio. Julkaisu sisältää myös alkutekstin kiinaksi. Helsinki: Gaudeamus, 2014. ISBN 978-952-495-337-5.
• Saarti, Jarmo: Mestarin opetuksia. Tieteessä tapahtuu, 2015, 33. vsk, nro 5, s. 70–71. Artikkelin verkkoversio.

• Mykkänen, Pekka: Uusi käännös avaa kungfutselaista filosofiaa. Helsingin Sanomat. 19.10.2014.
• Löf, Risto: Mestari Kongin keskustelut. Savon sanomat. 14.12.2014. Arkistoitu 13.7.2015. Viitattu 5.7.2015.
• The Analects of Confucius. Project Gutenberg. (englanniksi)