Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena.[1] Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvi- ja lihansyöjäeläimiä. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Katso myös

Lähteet
  1. Mesozoic Era Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.1.2013.

    Aiheesta muualla
    Maapallon geologinen historia
    Prekambri (4 567–541 miljoonaa vuotta sitten)
    Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs)

     

    Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs)

    eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs)

    Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs)

    paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs)

    541 miljoonaa vuotta sitten – nykyaika
    Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika)
    paleotsooinen (541–252,17 mvs): kambrikausi • ordovikikausi • siluurikausi • devonikausi • kivihiilikausi • permikausi
    mesotsooinen (252,17–66,0 mvs): triaskausi • jurakausi • liitukausi
    kenotsooinen (66,0 mvs – nykyään): paleogeenikausi • neogeenikausi • kvartäärikausi
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.