Messará

Messará (kreik. Μεσσαρά, myös Mesará, Μεσαρά) on tasanko Kreetan saarella Kreikassa. Se sijaitsee saaren eteläosassa Iraklionin alueyksikön alueella.[1][2]

Messarán tasankoa, taustalla Ídavuori.

Messará on Kreetan laajin tasanko. Sen pituus itä-länsisuunnassa on noin 50 kilometriä ja leveys pohjois-eteläsuunnassa noin 7 kilometriä.[2] Tasangon nimi tulee sanoista mésa (”keskellä”) ja óros (”vuori”); se tarkoittaa siis ”Vuorten keskellä” olevaa tasankoa.[3] Tasangon pohjoispuolella sijaitsevat Ída- eli Psiloreítisvuoret ja eteläpuolella Asteroúsiavuoret, jotka erottavat tasangon Libyanmerestä. Lännessä tasanko avautuu Messaránlahdelle.[1][2] Tasangon halki virtaa Geropótamos-joki, joka laskee Messaránlahteen Tympákin kaupungin eteläpuolella. Tasangon pohjoisosassa sijaitsee Faneroménin tekojärvi.

Esihistoriallisella ajalla tasangon alue oli merkittävin minolaisen kulttuurin keskus pohjoisen Kreetan Knossoksen jälkeen. Tasangon länsipäässä on kukkuloita, joista yhdellä sijaitsevat muinaisen Faistoksen palatsikeskuksen rauniot ja toisella Agía Triádan asutuksen rauniot. Tasangon keskiosassa ovat antiikin aikaisen Gortynin kaupungin rauniot, ja Messaránlahden rannalla alueen muinaisen sataman Kommóksen rauniot.[1][2]

Messarán tasanko on aina ollut Kreetan tärkein viljelyalue ja nykyisinkin se on suurelta osin viljelykäytössä. Siellä kasvatetaan muun muassa oliiveja ja viiniä. Tasangolla sijaitsevat muun muassa Moíresin ja Tympákin kaupungit sekä Ágioi Dékan kylä. Messaránlahden rannalla sijaitsee Mátalan kylä.[1][2] Alueelta on kotoisin kreetanhevonen (myös kreetanponi, messaránhevonen).[4]

Messarán tasanko Faistoksen arkeologiselta alueelta itään päin nähtynä, taustalla Asteroúsia-vuoria.