Merseburg

Merseburgin nimen ensimmäisen osan merkitys on epäselvä. Vaihtoehtoja ovat muun muassa muinaisyläsaksan meri ja muinaisgermaanien mari, jotka tarkoittavat vesistöä, vetistä maastoa tai suota. Etäisempiä tulkintamahdollisuuksia ovat kaksiosaiset germaaniset henkilönnimet kuten Merifrid, Merowig, Meriswid, Meriswind tai lyhennetty muoto Marso. Eräs vaihtoehto on jonkin heimon nimi: Marsi, Marsaki tai Marsingi, sillä Merseburg sijaitsee muinaisen Friesenfeldin alueella ja sen vanhin asutuskerrostuma saattaa olla peräisin Pohjanmeren rannikolta.

• 
  Merseburg 1600-luvun puolivälissä
• 
  Merseburg
• 
  Vanha raatihuone

Merseburgin alueella on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla, tästä on muinaisjäänteitä paikallisessa museossa (Merseburger Museum). Varhaisin kirjallinen maininta kaupungista on 800-luvun lopulta muodossa "mersiburc civitas". Vuoden 919 jälkeen kuningas Henrik I Linnustaja rakennutti alueelle linnan. Kuningas Otto I Suuri perusti Merseburgin hiippakunnan (Bistum Merseburg) vuonna 968. Se lakkautettiin vuonna 981, mutta perustettiin uudelleen 1004. Merseburg oli piispanistuin ja Saksan itäisen rajaseudun merkittävä uskonnollinen keskus aina uskonpuhdistukseen. Vuonna 1012 alue sai ensimmäisen benediktiiniluostarinsa. Kuningas Henrik II Pyhä rakennutti Merseburgin tuomiokirkon edeltäjän, St. Johannes der Täufer und Laurentius -kirkon vuosina 1015–1021. Kyseisestä kirkosta on säilynyt krypta vuodelta 1036.

Merseburgin merkitys kauppapaikkana oli vakiintunut 1100-luvun lopulle tultaessa. Esimerkiksi Chełmnon kaupungissa nykyisen Puolan alueella viitisen sataa kilometriä Merseburgista koilliseen sijaitsee Brama Merseburska eli Merseburgin portti. Merseburg suojattiin muurein vuosina 1218 ja 1219. Ensimmäinen kuudesta suuresta kaupunginpalosta tapahtui 1323. Merseburg liittyi useiden muiden kaupunkien kera Hansaliittoon vuonna 1428 piispan vastustuksesta huolimatta ja kuului siihen aina 1600-luvun alkuun saakka. Kirjapainotaidossa kaupunki oli edelläkävijä: se sai ensimmäisen kirjapainonsa 1473.

Uskonpuhdistus alkoi näkyä Merseburgissa vuonna 1543; kaksi vuotta myöhemmin Martti Luther piti saarnan tuomiokirkossa, jota oli uudistettu laajalti vuosina 1510–1537. Viimeisen katolisen piispan kuoltua 1561 uskonpuhdistus oli Merseburgin osalta loppuunsuoritettu. Merseburgin hiippakunta lakkautettiin 1565 ja kaupungista tuli osa vuonna 1356 perustettua Saksin ruhtinaskuntaa. Vuosina 1815–1945 Merseburg kuului preussilaiseen Saksin provinssiin. Vuonna 1841 kaupungin tuomiokirkossa tehtiin merkittävä löytö, kun historioitsija Georg Waitz löysi muinaiset Merseburgin loitsut (saks. Merseburger Zaubersprüche). Saksan rataverkkoon Merseburg liitettiin 1846.

Vuosina 1916 ja 1917 Merseburgiin perustettiin ammoniakkitehdas, josta tuli Leunawerken edeltäjä. Merseburgin sotilaslentokenttä otettiin käyttöön 1935. Toisessa maailmansodassa kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen ja muun muassa kantakaupunki kärsi laajoja vaurioita. Sodan jälkeen Merseburgista tuli samannimisen piirikunnan pääkaupunki. Kaupunki oli Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä, joten siitä tuli osa DDR:ää. Vuonna 1968 aloitettiin "Sosialistinen rekonstruktio", jonka aikana tuhottiin kulttuurihistoriallista perintöä. Diktatuurin luhistuttua 1990 Merseburgin vanhankaupungin kunnostustyöt pantiin alkuun. Saksan demokraattisen tasavallan kansanarmeijan kasarmit kaupungin länsilaidalla lakkautettiin. Neuvostojoukot lähtivät 1991.

1900-luvun lopussa Merseburgin väkiluku pieneni huomattavasti. Vuodesta 1994 vuoteen 2007 kaupunki kuului Landkreis Merseburg-Querfurtiin, josta muodostettiin Saalekreis yhdessä Saalkreisin kanssa. Vuonna 2004 kaupunki otettiin mukaan Internationale Bauausstellung -ohjelmaan.

Vuonna 1833 Merseburgin väkiluku oli 8 830, vuonna 1890 se oli 17 669 ja vuonna 1939 vastaavasti 38 058. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin on liitetty useita naapurikuntia. Vuonna 1981 väestöä oli yli 50 000, josta se väheni noin 35 000:een 2000-luvun alkuun mennessä.

Merseburgin keskeinen historiallinen nähtävyys on tuomiokirkko Merseburger Dom St. Johannes der Täufer und Laurentius, jossa säilytetään muun muassa kopiota Merseburgin loitsuista ja taiten kuvitettua Merseburger Bibeliä 1200-luvulta. Kirkossa on myös herttua Rudolf von Rheinfeldenin (n. 1025–1080) muumioitunut käsi. Merseburgin linna, Schloss Merseburg, toimii kulttuurihistoriallisena museona. Kaupungissa sijaitsee myös kemian museo, Deutsches Chemie-Museum Merseburg.

Merseburg sijaitsee paikallisjunareittien RB20 (Halle–Eisenach) ja RB82 (Halle–Naumburg) varrella. Bundesautobahn 9 (Berliini–München) kulkee Merseburgin liepeillä, lähin liittymä on Leipzig West/Merseburg. Bundesautobahn 38:lta eli Südharzautobahnilta (Göttingen–Halle/Leipzig) lähimmät liittymät ovat Merseburg-Nord ja Merseburg-Süd. Kaupungin halki kulkee Bundesstraße 91 Halle–Merseburg–Weißenfels–Zeitz. Bundesstraße 181 Leipzigiin alkaa Merseburgista.

Hallen raitiotieverkko ulottuu Merseburgiin Überlandlinie 5:n kautta (kaupunkien välinen raitiotielinja Halle-Ammendorf–Bad Dürrenberg). Linja 5 kuten myös ainoastaan Merseburgin alueella kulkeva raitiotielinja 15 (Merseburg-Süd – Merseburg-Zentrum) ovat Halleschen Verkehrs-AG:n (HAVAG) vastuulla. Merseburgin linja-autoliikennettä hoitaa Personennahverkehrsgesellschaft Merseburg-Querfurt (PNVG).

Merseburgissa sijaitsee useita paino- ja mainosalan yrityksiä. Eteläisen Saksi-Anhaltin keskeinen sanomalehti on Mitteldeutsche Zeitung, jonka Merseburgin paikallistoimitus julkaisee lehteä nimeltä Neuer Landbote. Kaupungissa julkaistaan niin ikään viikkolehtiä Wochenspiegel ja Supersonntag. Saalekreisin piirikunnan työttömyysaste lokakuussa 2012 oli 9,4 %, eli hieman alempi kuin entisen DDR:n alueella keskimäärin, mutta huomattavasti Saksan keskiarvoa korkeampi.[1]

Merseburgissa on peruskoulujen lisäksi kaksi lukiota: 1575 perustettu Domgymnasium sekä Herder-Gymnasium. Korkeampaa opetusta antaa vuonna 1992 perustettu ammattikorkeakoulu Hochschule Merseburg.

Merseburgissa ovat syntyneet muun muassa arkkitehti Simon Gottlieb Zug (1733–1807), sopraano Elisabeth Schumann (1888–1952) sekä olympiamitalistit Martina Jäschke (1960), Uwe Heppner (1960), Kristina Mundt (1966) ja Uta Rohländer (1969). Franz Liszt (1811–1886) sävelsi erinäisiä kappaleita Merseburgin tuomiokirkon uruille. Eräs varhaisimmista kirjanpainajista, Lucas Brandis (ennen 1450 – jälkeen 1500) vaikutti aikoinaan Merseburgissa.

• Kaupungin viralliset sivut