Merivita

Merivita (Stuckenia filiformis, syn. Potamogeton filiformis) on kaitavitoihin (Stuckenia) ja aiemmin lapavitoihin eli vitoihin (Potamogeton) kuuluva monivuotinen vesikasvi.

Merivita
Tieteellinen luokittelu
Kladi: Putkilokasvit
Kladi: Siemenkasvit
Kladi: Koppisiemeniset
Kladi: Yksisirkkaiset
Lahko: Alismatales
Heimo: Vitakasvit
Suku: Kaitavidat Stuckenia
Laji: filiformis
Kaksiosainen nimi

Stuckenia filiformis
(Pers.) Börner
Synonyymit
  • Potamogeton filiformis Pers.
Katso myös

  Merivita Commonsissa

Merividan varsi kasvaa 10–50 senttimetriä pitkäksi. Se on rento, ohut, liereä ja alaosasta haarova. Lehdet ovat tupellisia ja kasvavat kierteisesti. Ne ovat kaikki uposlehtiä. Lehtituppi on 0,5–2 cm pitkä, kielekkeellinen ja tummalaitainen. Korvakkeet ovat noin 5 mm pitkiä. Lehtien lapa on ruoditon ja yleensä 5–15 cm pitkä, usein vain 0,2 millimetriä leveä, jouhimainen, tylppä- tai pyöreäkärkinen ja yksisuoninen. Kukintona on perällinen tähkä, jonka perä on 5–20 cm pitkä ja pehmeä, tähkä on 2–10 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen ja verhiömäinen. Hedelmä on 2–3 mm pitkä, luumarjamainen, vihreä tai ruskea, odaton.[1][2]

Suomessa merivita esiintyy yleisenä koko rannikon pituudella. Se kasvaa myös harvinaisena sisämaan vesistöissä, muun muassa Kuusamon ja Kittilän seuduilla.[3] Laji esiintyy Suomessa rannikon murtovesissä ja myös emäksisissä tai neutraaleissa järvissä, varsinkin Pohjois-Suomessa. Se kasvaa matahkossa vedessä, harvoin märällä maalla.[2]

Lähteet
  1. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Merivita (Stuckenia filiformis)
  2. Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. Kasviatlas 2021: Merividan (Stuckenia filiformis) levinneisyys Suomessa.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.