Meripuisto

Meripuisto on puisto Kemin kaupungin keskustassa, Sauvosaaren kaupunginosassa. Puistoa rajaavat Kauppakatu, Urheilukatu ja Meripuistokatu sekä lännessä Luulajantie, joka erottaa puiston merestä. Luulajantien puolella puistoa reunustavat vanhat makasiinit. Kemin lumilinna on useana vuonna rakennettu aivan puiston tuntumaan.

Meripuisto
Paviljonginpuisto
Meripuiston paviljonki
Meripuiston paviljonki
Sijainti Sauvosaari, Kemi
Koordinaatit 65°43′54″N, 024°33′19″E
Perustettu 1893
Rakennuttaja Kemin kaupunki
Meripuisto Kemi
Meripuiston laululava.

Alue varattiin puistoksi jo L.I. Lindqvistin laatimassa kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1869. Alue säilyi kuitenkin pääosin luonnonvaraisena metsikkönä ja louhikkona vuoteen 1893 asti, jolloin puiston korkeimmalle kohdalle mäen päälle rakennettiin arkkitehti Waldemar Wileniuksen suunnittelema puistopaviljonki. Puistoksi kunnostaminen lienee aloitettu tuolloin. Paviljongin rakentamiseen asti alue oli tunnettu Rantapuistona, paviljongin valmistuttua puistoa alettiin nimittää Paviljonginpuistoksi. Meripuisto-nimi on myöhemmältä ajalta. Paviljonki toimi pitkään kaupungin virastotalona.[1]

Puiston meren puoleisessa osassa sijaitseva museoalue on perustettu 1950-luvun alussa, jolloin Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys siirrätti sinne vanhoja rakennuksia Kemijokivarresta. Yli-Jaakheikin savupirtti on rakennettu vuonna 1797.[1] 1960-luvun lopulla alueelle on siirretty myös vanha tullirakennus Kemin vanhasta sisäsatamasta, läheltä puistoa.[2] Meripuiston jatulintarha on siirretty alueelle Ajoskrunnista[3].

Puistossa on myös sotien jälkeen rakennettu laululava ja kesäteatterin käytössä ollut hiekkakuoppaan rakennettu esiintymispaikka.[1] Meripuiston Kesäteatteri oli toiminnassa neljä kesää. Vuosina 1958 ja 1959 esitettiin Joel Lehtosen Putkinotko, jonka ohjauksesta vastasivat näytelmässä Juutas Käkriäistä näytellyt Leo Lastumäki ja Aimo Heino. Kemin kaupunginteatterin entinen johtaja Urpo Lauri, joka oli aiemmin dramatisoinut Putkinotkon, oli kesäteatterin ohjausapuna. Kesällä 1960 esitettiin Matti Tapion ohjaama Hugo Raudseppin Mikumärdissä on kesä ja vuonna 1961 Edvin Haapalaisen ohjaama Ilmari Turjan Särkelä itte, jossa Lastumäki esitti Särkelää.[4]

Meripuistoon suunniteltiin 1960–luvulla kaupungin kulttuurikeskusta. Professori Esko Järventauksen muinaistieteelliselle toimikunnalle vuonna 1965 antamassa lausunnossa Meripuiston toivottiin välttyvän lisärakentamiselta.[5]

Sekä puisto että paviljonkirakennus ovat säilyneet. Paviljongissa on toiminut viime vuosina useita eri ravintoloita viimeisimpänä Päivikki Palosaaren Ravintola Hullun Mylly. Nykyisin ravintolan omistaa Kauko Hyvärinen ja nimi on jälleen Puistopaviljonki.

Lähteet
  1. Teerijoki, Niilo: Kehittyvää Kemiä, s. 37-38. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1963.
  2. Ossi Hedman: Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 301–303. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.
  3. Sorri, Teo: Jatulintarhat, s. 32. Jatuli XXIII. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1994. ISSN 0357-3583.
  4. Brusila, Kullervo: Putkinotko Kemissä 1958 ja 1959, s. 224. Jatuli XXIII. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1994. ISSN 0357-3583.
  5. Järventaus, Esko: Jatuli X. Kemin kulttuurihistoriallisesti huomattavat rakennukset, s. 143-145,147. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1966.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.