Merienkeli

Merienkeli (Squatina squatina) on eurooppalainen hailaji, joka ulkonäöltään kuitenkin muistuttaa lähinnä rauskuja.

Merienkeli
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Merienkelikalat Squatiniformes
Heimo: Merienkelit Squatinidae
Suku: Squatina
Laji: squatina
Kaksiosainen nimi

Squatina squatina
(Linnaeus, 1758)
Merienkelin levinneisyys
Merienkelin levinneisyys
Katso myös

  Merienkeli Wikispeciesissä
  Merienkeli Commonsissa

Tuntomerkit
Näköiskuva (1877)

Merienkeli voi kasvaa jopa 1,8 metrin pituiseksi. Kala on päältä tumman ruskea, alta vaalea. Selkälinjassa on piikkien rivi. Pää on silmien välistä selvästi lommolla. Merienkeli on pohjakala, joka makaa osittain pehmeään pohjaan kaivautuneena, vain silmät näkyvillä.

Ravinto ja lisääntyminen

Merienkelin ravinto koostuu pääosin luukaloista, myös rauskuista, äyriäisistä ja nilviäisistä. Lisääntyminen on ovovivipaarista; naaras synnyttää kerralla 9–20 munasta kehittynyttä poikasta.

Levinneisyys ja uhanalaisuus

Merienkelin alkuperäinen levinneisyys Atlantissa ulottuu Etelä-Skandinaviasta Marokkoon ja Kanariansaarille ja kattaa myös Välimeren ja Mustanmeren. Laji elää mannerjalustan vesissä viiden metrin syvyydestä ainakin 150 metriin asti.

Merienkeli oli aiemmin yleinen petokala laajoilla alueilla Euroopassa. Se on kuitenkin jyrkästi vähentynyt 50 viime vuoden aikana. Merienkelit joutuvat helposti pohjatroolien sivusaaliiksi. Niitä on käytetty ihmisravintona esimerkiksi Englannissa. Laji katsotaan nykyään hävinneeksi Pohjanmerestä ja osista Välimerta ja se luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi.[1]

Lähteet
  1. Morey, G., Serena, F., Mancusi, C., Fowler, S.L., Dipper, F. & Ellis, J.: Squatina squatina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2013. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.