Meri Genetz

Meri Genetz [jeːnets] (10. marraskuuta 1885 Hamina – 3. huhtikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari.[1] Hän maalasi etupäässä väritykseltään kiitettyjä maisemia ja asetelmia.[2] Häntä onkin luonnehdittu koloristiksi ja luettu kuuluvaksi ns. jälkimarraskuulaisten etevimpiin maalareihin.[3]

Meri Genetz: Omakuva, ajankohta tuntematon.

Genetz opiskeli koulun käytyään Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta keskeytti opinnot ja jatkoi 1902–1905 Albert Gebhardin ja Eero Järnefeltin yksityisoppilaana, sittemmin myös ulkomailla Pariisissa.[4]

Ensimmäisen avioliiton Genetz solmi vuonna 1907 Georg Fredrik Ignatiuksen (1879–1953) kanssa, ja he asuivat vuosina 1912–1918 Pietarissa, jossa Ignatius työskenteli Oy Slovon toimitusjohtajana. Avioliitto päättyi vuonna 1921.[5] Hän avioitui toiseen avioliittoon Carl Warghin kanssa, johon hän oli tutustunut Ranskassa.

Genetz osallistui useisiin yhteisnäyttelyihin 1930-luvulla, myös ulkomailla.[1] Yksityisnäyttelyissä hänen teoksiaan oli esillä vain kahdesti — ensimmäisen kerran kuolemaa seuranneena vuonna 1944 Galerie Hörhammerissa sekä vuonna 1980 Taidesalongissa ennen kuin vuonna 2009 Keski-Suomen museo Jyväskylässä kokosi hänen teoksiaan sukulaisilta näyttelyyn sadan työn verran.[3] Joitakin töitä ollut sittemmin esillä, muun muassa vuonna 2011 Retretin näyttelyssä ”Taiteilijapareja”.[6]

Talvisodan pommitusten aikaan[7] Genetz sai kotonaan kaasumyrkytyksen, ja hän kuoli myrkytystä seuranneeseen keuhkokuumeeseen.[4] Pian traagisen kuolemansa jälkeen hän jäi unohduksiin, mihin osasyynä on pidetty hänen taloudellista riippumattomuuttaan mesenaateista ja kilpailuista, eikä hänen tarvinnut myydä teoksiaan. Hänen teoksistaan suuri osa katosi hänen kuolemansa jälkeen tietymättömiin.[3]

Genetzin teoksia on Valtion taidemuseon kokoelmissa.[8]