Mercia
Mercia (muinaisenglannin Merce, ’rajakansa’) oli yksi Englannin kuningaskuntaa edeltäneistä anglosaksien kuningaskunnista.[1]
Miercna rīce Mercian kuningaskunta |
|||
---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | Monarkia | ||
Pääkaupunki | Tamworth | ||
Uskonnot | anglosaksinen pakanuus, kristinusko | ||
Historia | |||
– Mercia liitettiin Wessexiin | 4. joulukuuta 918 | ||
Viralliset kielet | Vanha englanti, latina | ||
Edeltäjä(t) | Anglit | ||
Seuraaja(t) | Englannin kuningaskunta |
Anglit perustivat Mercian 500-luvun alkupuolella. Sen varhaisin tunnettu kuningas on Creoda, joka nousi valtaan noin vuonna 586. Häntä seurasi Pybba noin vuonna 593. Penda tuli kuninkaaksi vuonna 632, ja hän aloitti Mercian nousun. Pendasta tuli 640-luvulla anglosaksien vahvin hallitsija, ja hän alisti suurimman osan saaren keski- ja eteläosien kuninkaista ylivaltaansa. Hänen kuoltuaan 655 Northumbriasta tuli jälleen saaren hallitseva kuningaskunta. Mercia palasi valtaan 658, kun kuningas Wulfhere löi Northumbrian, ja Itä-Anglia, Kent, Wessex, Sussex ja Essex joutuivat Mercian ylivallan alle.[2]
Seuraavat kuninkaat säilyttivät Mercian aseman. Kuningas Ethelbaldin murhaa vuonna 757 seurasi lyhyt sisällissota, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi Offa, Mercian merkittävimmäksi noussut hallitsija. Kuningas Coenwulf yhdisti Itä-Anglian kokonaan Merciaan vuoden 796 jälkeen. Sillä välin Wessex vahvistui ja hyökkäsi Northumbrian kanssa Merciaan vuonna 821. Mercian valta-asema romahti, ja kuningas Beornwulf kuoli Itä-Anglian kapinassa. Vuonna 829 Wessex valloitti koko Mercian. Wessexin Egbertin valtakausi Merciassa kesti kuitenkin vain vuoden, minkä jälkeen Mercialla oli jälleen sarja riippumattomia hallitsijoita. Viikingit ajoivat vuonna 874 kuningas Burgredin maanpakoon Roomaan. Vasallikuninkaan Ceolwulf II:n karkottivat wessexiläiset noin vuonna 880.[2]
Æthelred II, jota kutsuttiin nimellä "Mercian herra" (Lord of Mercia) hallitsi vuosina 883–911. Hänen puolisonsa oli Wessexin Alfred Suuren tytär Ethelfleda. Aethelredin kuoleman jälkeen Ethelfleda hallitsi yksin kuolemaansa asti 918, jolloin kuninkaaksi nousi hänen veljensä, Wessexin Edvard Vanhempi.
Mercian kuninkaat
- 585–593 Creoda
- 593–606 Pybba
- 626–655 Penda
- 655–656 Peada
- 656–657 Oswiu
- 657–675 Wulfhere
- 675–704 Aethelred
- 704–709 Cenred
- 709–716 Ceolred
- 716–757 Ethelbald
- 757 Beornred
- 757–796 Offa
- 787–796 Ecgfrith
- 796–821 Coenwulf
- 821–823 Ceolwulf I
- 823–825 Beornwulf
- 826–827 Ludeca
- 827–829 Wiglaf
- 829–830 Egbert
- 830–840 Wiglaf
- 840? Wigstan
- 840–852 Beorthwulf
- 852–874 Burgred
- 873–879 Ceolwulf II
- 879–911 Æthelred II
- 911–918 Ethelfleda
- 918–919 Aelfwynn
Katso myös
Lähteet
- Britannica, The Editors of Encyclopaedia: Mercia Encyclopedia Britannica. Viitattu 16.9.2021. (englanniksi)
- Kari, Risto: Historian ABC – Kaikkien aikojen valtiot. Osa 3., s. 356–357. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2001. ISBN 951-31-1095-8.