Menneisyyden varjo

Menneisyyden varjo on Ville Salmisen ohjaama elokuva vuodelta 1946. Salminen laati käsikirjoituksen toimittaja Esko Miettisen alkuperäisaiheesta.

Menneisyyden varjo
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Ville Salminen
Käsikirjoittaja Ville Salminen
Perustuu Esko Miettisen alkuperäisaiheeseen
Tuottaja Åke Leppä
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Kalle Peronkoski
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Lavastaja Ville Salminen
Pääosat Tauno Palo
Ritva Arvelo
Paavo Jännes
Terttu Soinvirta
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Valio-Filmi Oy
Ensi-ilta 1946
Kesto 95 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Elokuva on jännitystarina, jossa vuorineuvos Bergrothin tyttäret Lena ja Sirkka tutustuvat tehtaalla työskentelevään insinööriin ja naistenmieheen Rainer Leimuun. Lena tuntee vetoa mieheen, mutta tämän entiset naisystävät ja mustasukkaisuus tulevat heidän onnensa tielle kohtalokkain seurauksin. Menneisyys vainoaa Leimua.

Tuotanto ja esitykset

Esko Miettinen oli vapaa toimittaja, joka muutti vuonna 1947 Hollywoodiin ja kirjoitti sieltä käsin juttuja Kinolehteen.[1]

Menneisyyden varjo jäi Valio-Filmin ainoaksi pitkäksi näytelmäelokuvaksi. Elokuva on esitetty televisiossa vain kerran aiemmin, syksyllä 1961. Yle TV1 esitti sen perjantaina 14. kesäkuuta 2013.

Näyttelijät

 Tauno Palo  Rainer Leimu  
 Ritva Arvelo  Lena Bergroth  
 Paavo Jännes  Saastamoinen  
 Terttu Soinvirta  Sirkka Bergroth  
 Jorma Nortimo  Erkki Ranta  
 Tauno Majuri  Niilo Veirilä  
 Kyllikki Väre  Saara Reims  
 Aku Korhonen  insinööri Vesa  
 Kaisu Leppänen  Kerstin Fader  
 Yrjö Tuominen  vuorineuvos Bergroth  
 Arvi Tuomi  professori Ranta  
 Annie Sundman  rouva Bergroth  
 Aino-Inkeri Notkola  Elviira  
 Sylvi Palo  sairaanhoitajatar  

Vastaanotto

Uutena yrittäjänä tuotantoyhtiöiden joukossa Valio-Filmi saa kritiikeissä kannustusta – vaikka Raoul af Hällströmin sanoin oli opittu "suhtautumaan hieman epäluuloisesti yritteliäisiin vasta-alkajiin kotimaisen filmi-tuotannon alalla" – sillä Salmisen "elokuva on teknillisesti parhainta nykyaikaista meikäläistä tasoa". Käsikirjoituksen heikkouden vastapainona kiitosta saavat ohjauksen ansiot ja kaikinpuolinen huolellisuus. Painokasta kiitosta saa Harry Bergströmin musiikki, josta esimerkiksi Sulho Ranta toteaa, että "musiikki täytti hyvin tehtävänsä".[2] Myös Tauno Palon ja Ritva Arvelon roolisuorituksia kiiteltiin lehdistössä.

Tauno Palo palkittiin roolisuorituksestaan vuonna 1946 parhaan miespääosan Jussi-palkinnolla.[3]

Lähteet

  1. Muut tiedot, Elonet.fi, viitattu 10.6.2013
  2. Lehdistöarvioita, Elonet.fi, viitattu 10.6.2013
  3. Terttula, Eugen: ”Jussi-patsaan saajat 1944–50”, Mitä Missä Milloin 1952, s. 333. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.