Mendesinantilooppi
Mendesinantilooppi[3] eli mendesantilooppi[4] (Addax nasomaculatus) on afrikkalainen äärimmäisen uhanalainen antilooppilaji. Sen kanta pieneni 80 prosenttia vuosina 1995–2005.[1]
Mendesinantilooppi | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
Heimo: | Onttosarviset Bovidae |
Alaheimo: | Hevosantiloopit Hippotraginae |
Suku: |
Mendesantiloopit Addax[2] Rafinesque, 1815 |
Laji: | nasomaculatus |
Kaksiosainen nimi | |
Addax nasomaculatus |
|
Mendesinantiloopin levinneisyys |
|
Katso myös | |
Mendesinantilooppi Wikispeciesissä |
Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on saharanantilooppi.[3]
Ulkonäkö ja koko
Mendesinantilooppi on sopeutunut aavikon elämään: sen sorkat ovat leveät jotta ne kannattelevat sitä hiekalla. Turkki on talvella ruskeanharmaa, mutta haalistuu kesällä lähes valkoiseksi. Sarvet ovat tontot ja kierteiset. Niiden välissä on tummempi ”otsatukka”. Eläimen naamassa on vaalea rasti.[5] Eläin on 150–170 senttimetriä pitkä, ja sen säkäkorkeus on metrin verran.[6]
Levinneisyys
Mendesinantilooppeja elää useilla toisistaan eristyneillä alueilla Saharan autiomaassa.
Elintavat ja ravinto
Mendesinantilooppi elää aavikolla ja virtsaa hyvin tiivistä nestettä välttääkseen nestehukkaa. Ne liikkuvat 5–20 yksilön laumoissa joita johtaa uros. Ravintona ne käyttävät ruohoa ja pensaita, joita kasvaa siellä täällä autiomaassa. Laumat kulkevat pitkiä matkoja ravintoa löytääkseen.
Lähteet
- Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3.
Viitteet
- IUCN SSC Antelope Specialist Group: Addax nasomaculatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
- Palmén & Nurminen (toim.) 1974, s. 1298
- Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 27.10.2017.
- Palmén, & Nurminen (toim.) 1974, s. 1097
- Arkive (Arkistoitu – Internet Archive) (kuvia)
- Animal diversity