Mendesinantilooppi

Mendesinantilooppi[3] eli mendesantilooppi[4] (Addax nasomaculatus) on afrikkalainen äärimmäisen uhanalainen antilooppilaji. Sen kanta pieneni 80 prosenttia vuosina 1995–2005.[1]

Mendesinantilooppi
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Hevosantiloopit Hippotraginae
Suku: Mendesantiloopit
Addax[2]
Rafinesque, 1815
Laji: nasomaculatus
Kaksiosainen nimi

Addax nasomaculatus
(Blainville, 1816)

Mendesinantiloopin levinneisyys
Mendesinantiloopin levinneisyys
Katso myös

  Mendesinantilooppi Wikispeciesissä
  Mendesinantilooppi Commonsissa

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on saharanantilooppi.[3]

Ulkonäkö ja koko

Mendesinantilooppi on sopeutunut aavikon elämään: sen sorkat ovat leveät jotta ne kannattelevat sitä hiekalla. Turkki on talvella ruskeanharmaa, mutta haalistuu kesällä lähes valkoiseksi. Sarvet ovat tontot ja kierteiset. Niiden välissä on tummempi ”otsatukka”. Eläimen naamassa on vaalea rasti.[5] Eläin on 150–170 senttimetriä pitkä, ja sen säkäkorkeus on metrin verran.[6]

Levinneisyys

Mendesinantilooppeja elää useilla toisistaan eristyneillä alueilla Saharan autiomaassa.

Elintavat ja ravinto

Mendesinantilooppi elää aavikolla ja virtsaa hyvin tiivistä nestettä välttääkseen nestehukkaa. Ne liikkuvat 5–20 yksilön laumoissa joita johtaa uros. Ravintona ne käyttävät ruohoa ja pensaita, joita kasvaa siellä täällä autiomaassa. Laumat kulkevat pitkiä matkoja ravintoa löytääkseen.

Lähteet

  • Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 3. Lepakot–Perhoset. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01530-3.

Viitteet

  1. IUCN SSC Antelope Specialist Group: Addax nasomaculatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 27.10.2017. (englanniksi)
  2. Palmén & Nurminen (toim.) 1974, s. 1298
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 27.10.2017.
  4. Palmén, & Nurminen (toim.) 1974, s. 1097
  5. Arkive (Arkistoitu – Internet Archive) (kuvia)
  6. Animal diversity
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.