Mendelevium

Mendelevium (lat. mendelevium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Md, järjestysluku 101 ja CAS-numero 7440-11-1. Se on metallinen, aktinoideihin kuuluva aine. Radioaktiivisuutensa ja lyhyen puoliintumisaikansa vuoksi sitä ei esiinny luonnossa. Keinotekoisesti sitä voidaan valmistaa pommittamalla einsteiniumia alfahiukkasilla. Nimensä se sai venäläisen kemistin Dmitri Mendelejevin mukaan. Mendeleviumilla ei ole tunnettuja käyttötarkoituksia tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella.

Fermium ← Mendelevium → Nobelium
Tm ↑ Md ↓ -
	Koko taulukko

Yleistä

Nimi

Mendelevium

Md

101

f

7

tuntematon, mahdollisesti hopean valkoinen tai metallisen harmaa

Löytövuosi, löytäjä

1955, Albert Ghiorson ryhmä

Atomiominaisuudet

Atomipaino (A_r)

(258)

Orbitaalirakenne

[Rn] 5f¹³7s²

Elektroneja elektronikuorilla

2, 8, 18, 32, 31, 8, 2

Hapetusluvut

+3, +2

Fysikaaliset ominaisuudet

Olomuoto

kiinteä

Sulamispiste

1100 K (827 °C)

Muuta

Elektronegatiivisuus

1,3 (Paulingin asteikko)

Ominaislämpökapasiteetti

luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)

CAS-numero

7440-11-1

Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Historia

Syklotroni, jossa mendeleviumia valmistettiin ensimmäisen kerran 1955

Ensimmäisenä mendeleviumia valmisti vuonna 1955 Albert Ghiorso ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat lisäksi Glenn T. Seaborg, Bernard Harvey ja Greg Choppin. He valmistivat isotooppia ²⁵⁶Md atomi kerrallaan pommittamalla ²⁵³Es-kohdetta alfahiukkasilla. Pommitus tehtiin Lawrence Berkeley National Laboratoryn 60 tuuman syklotronilla.[1]^(s. 1630)

Mendelevium oli yhdeksäs syntetisoitu transuraaninen alkuaine.

Isotoopit

Mendeleviumille tunnetaan 16 isotooppia, joiden massaluvut ovat 245–260 välillä. Kaikki ovat radioaktiivisia. Vaikka ²⁵⁸Md, jonka puoliintumisaika on 51 päivää, on pitkäikäisin isotooppi, ²⁵⁶Md isotooppia (puoliintumisaika 76 minuuttia) käytetään useimmiten kemiallisissa kokeissa, koska sitä on helpoin tuottaa tarvittavia määriä. [1]^(s. 1631)

Isotooppi	Puoliintumisaika	Hajoamistyyppi
²⁴⁵Md	0,4 s	α
^245mMd	0,9 ms	SF
²⁴⁶Md	1,0 s	α
²⁴⁷Md	1,12 s	SF, α
²⁴⁸Md	7 s	EC (~80%), α (~20%)
²⁴⁹Md	24 s	EC, α
²⁵⁰Md	52 s	EC (94%), α (6%)
²⁵¹Md	4 min	EC, α
²⁵²Md	2,3 min	EC, α
²⁵³Md	6 min
²⁵⁴Md	10 min	EC
^254mMd	28 min	EC
²⁵⁵Md	27 min	EC (92%), α (8%)
²⁵⁶Md	1,27 h	EC (90,7%), α (9,9%)
²⁵⁷Md	5,52 h	EC (90%), α (10%)
²⁵⁸Md	51,5 d	α
^258mMd	57 min	EC?
²⁵⁹Md	1,6 h	SF
²⁶⁰Md	31,8 d	SF (> 73%), EC (< 15%)

Lähde:[1]^(s. 1631)

Lähteet

Silva, Robert J.: ”luku 13”, Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium, s. 1621–1651. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

PubChem: Mendelevium (englanniksi)
Periodictable: Technical data for Mendelevium (englanniksi)
Mindat: The Mineralogy of Mendelevium (englanniksi)
Luettelo mendeleviumin isotoopeista The Isotopes Project Home Page (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[Silva-1] Silva, Robert J.: ”luku 13”, Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium, s. 1621–1651. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)