Menšikovin palatsi

Menšikovin palatsi (ven. Ме́ншиковский дворе́ц, Menšikovski dvorets) on barokkityyliä edustava rakennusmuistomerkki[1][2] Pietarin Vasilinsaarella Venäjällä.

Menšikovin palatsi.

Nevan rannalla sijaitseva palatsi on rakennettu vuosina 1710–1714 Pietari I:n läheistä työtoveria Aleksandr Menšikovia varten. Sen ovat suunnitelleet Giovanni Fontana ja Gottfried Schädel.[3] Pilasterein koristellun kolmikerroksisen julkisivun yllä kohoaa korkea mansardikatto. Päärakennukseen liittyvä länsisiipi pystytettiin 1720-luvun alussa. Vuonna 1727 aloitettu itäsiipi valmistui vasta 1760-luvun lopulla.[4] Rakennuksen sisustamiseen osallistuivat mm. Jean-Baptiste Le Blond, Andreas Schlüter ja Bartolomeo Carlo Rastrelli.[5] Sisätiloista huomattavimpia ovat juhlallinen eteisaula, koristeellisin kaakelilaatoin sisustetut toisen kerroksen huoneet ja pähkinäpuisin paneelein verhottu Menšikovin työhuone.[6]

Loistokkaasti sisustettu Menšikovin palatsi oli Pietarin ensimmäinen suuri kivirakennus. Siellä järjestettiin keisarillisen hovin juhlatilaisuuksia ja vastaanotettiin ulkomaiden lähettiläitä.[7] Menšikovin jouduttua epäsuosioon palatsi takavarikoitiin valtiolle. Vuodesta 1732 lähtien siellä toimi kadettikoulu. Vuonna 1967 rakennus luovutettiin Eremitaašille.[8] Julkisivu ja osa sisätiloista palautettiin alkuperäiseen asuun 1970-luvulla suoritetuissa restaurointitöissä. Nykyään palatsissa toimii 1700-luvun alun kulttuuria esittelevä Eremitaašin museo.[9]

Menšikovin palatsin osoite on Universitetskaja naberežnaja 15. Lähimmät metroasemat ovat Nevski prospekt ja Vasileostrovskaja.

Lähteet
  1. Objekty kulturnogo nasledija (pamjatniki istorii i kultury) narodov Rossijskoi Federatsii Ministerstvo kultury Rossijskoi Federatsii. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.5.2010. (venäjäksi)
  2. Rakennusperinto.fi: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä rakennusperinto.fi. Arkistoitu 20.8.2010. Viitattu 20.5.2010.
  3. Kirikov, Boris: Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga, s. 50. Sankt-Peterburg: Kolo, 2005. ISBN 5-901841-33-6.
  4. Lisovski, V.G.: Sankt-Peterburg: otšerki arhitekturnoi istorii goroda. T. 1., Klassitšeski gorod, s. 101, 104. Sankt-Peterburg: Kolo, 2009. ISBN 978-5-901841-57-0.
  5. Entsiklopedija Sankt-Peterburga encspb.ru. Viitattu 20.5.2010. (venäjäksi)
  6. Lisovski, V.G.: Sankt-Peterburg: otšerki arhitekturnoi istorii goroda. T. 1., Klassitšeski gorod, s. 102–104. Sankt-Peterburg: Kolo, 2009. ISBN 978-5-901841-57-0.
  7. Vitjazeva V.A. & Kirikov, B.M.: Leningrad: Putevoditel, s. 257. Leningrad: Lenizdat, 1987.
  8. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 372. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
  9. Lisovski, V.G.: Sankt-Peterburg: otšerki arhitekturnoi istorii goroda. T. 1., Klassitšeski gorod, s. 101. Sankt-Peterburg: Kolo, 2009. ISBN 978-5-901841-57-0.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.