Mellunmäki
Mellunmäki (ruots. Mellungsbacka) on Mellunkylän kaupunginosaan ja samannimiseen peruspiiriin kuuluva noin 9 300 asukkaan kerrostalovaltainen osa-alue Itä-Helsingissä. Mellunmäen kerrostaloalue sai alkunsa 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Rakentaminen on jatkunut myöhemminkin, ja täydennysrakentamista tapahtuu jatkuvasti.
Mellunmäki | |
---|---|
Mellungsbacka | |
Kaupungin kartta, jossa Mellunmäki korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 473 |
Pinta-ala | 2,37 km² [1] |
Väkiluku | 9 297 ()[2] |
Väestötiheys | 3 923 as./km² |
Työpaikkoja | 721 kpl [1] (31.12.2017) |
Osa-alueet | on osa-alue Mellunkylän peruspiirissä |
Postinumero(t) | 00970 |
Lähialueet | Mustavuori, Keski-Vuosaari, Vartioharju, Vesala, Kontula ja Vantaan Hakunilan palvelualue |
Mellunmäen lähialueita ovat Mustavuoren viheraluevaltainen alue ja Keski-Vuosaari idässä, Vartioharju etelässä sekä Vesala lännessä. Pohjoisessa Mellunmäen kaupunkirakenne kytkeytyy Vantaan Länsimäen kaupunginosaan. Mellunmäen metroaseman yhteydessä toimivien liikkeiden palveluita käyttävät myös Länsimäen asukkaat. Osia Mellunmäen Itäväylän itäpuolisista osista kuuluu Mustavuoren suojelualueeseen.
Yleiskuvaus alueesta
Mellunmäkeen alettiin rakentaa kerrostaloja vuonna 1968. Rakennukset ovat pääosin tyypillisiä 1970-luvun elementtitaloja. Valtaosa taloista on sittemmin peruskorjattu. Suurin osa kerrostaloista on matalia; kerrostaloista korkein on yhdeksänkerroksinen. Kadunnimistö liittyy yleisesti Pohjois-Suomen korkeisiin paikkoihin (esimerkiksi Ounasvaarantie, Pallaksentie, Rukatunturintie ja Saanatunturintie).
Mellunmäessä on myös pientaloasutusta, joka on syntynyt pääosin toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Omakoti-, pari- ja rivitaloja on muun muassa Mellunmäentien, Naulakalliontien ja Uussillantien varrella. Rukatunturintien päässä Rukanlaen, Rukanmäen, Rukatunturinrinteen ja Rukankujan varrella on uusi pientalo-alue. Länsimäentien varrelle on rakenteilla kerros-, rivi- ja omakotitaloja.
Vantaan puolella oleva Länsimäki on kasvanut kiinni Mellunmäkeen. Vantaan raja on muutaman sadan metrin päässä Mellunmäen metroaseman pohjoiselta sisäänkäynniltä. Metroaseman pohjoispuolista Mellunmäkeä kutsutaan toisinaan Laakavuoreksi.
Itäväylän varrella sijaitseva Fallpakka (alkuperäiseltä nimeltään Fallbacka) on pääosin 2000-luvulla rakennettua aluetta Mellunmäen eteläosassa, joka koostuu pääosin pienkerrostaloista, mutta alueella on myös uudempia kerrostaloja. Alueen rakentaminen on edelleen käynnissä. Vuonna 2017 aloitettiin uuden Tankovainion alueen rakentaminen Fallpakan yhteyteen. Vuosaaren sataman tunnelia korvaava reitti kulkee Fallpakan halki.
Naulakallio on jyrkänteiden rajaama pyöreä graniittikallio, joka on Helsingin mittakaavassa geologinen harvinaisuus. Kalliojyrkänteet ovat pystysuoria. Etelä- ja itärinteillä on ylempää irronneita suuria lohkareita, jotka muodostavat luolamaisia rakenteita. Näköaloja on Vuosaareen, Myllypuroon ja Kontulaan.
Palvelut
Mellunmäessä sijaitsee useita palveluita ja pieniä liikkeitä. Metroaseman luona sijaitsevat muun muassa ruokakauppa, ravintoloita, nuorisotila ja kuntosali. Samassa rakennuksessa toimivat myös apteekki ja Alko. Bussiaseman yhteydessä on huoltoasema. Metroaseman toisella puolella toimii Laakavuoren päiväkoti ja koulu. Mellunmäentien varrella sijaitsevat muun muassa vanhainkoti, päiväkoti, Mellunmäen ala-aste ja leikkipuisto. Tien päässä Itäväylän risteyksessä on Posti.
Naulakalliontiellä on luonnonnähtävyys Naulakallio ja Naulakallion lastenkoti.
Vuoteen 2017 asti Mellunmäessä toimi ostoskeskus, jossa oli muun muassa kirpputori, juhlasali ja Mellunmäen ortodoksinen kirkko. Ostoskeskus kuitenkin purettiin, ja talvella 2020 sen tilalle valmistui asuintaloja.
Kulkuyhteydet
Mellunmäkeen liikennöivät useat eri bussilinjat. Julkisista liikennevälineistä metro on keskeisin. Mellunmäen metroasemalta pääsee Helsingin keskustaan noin 20 minuutissa.
Mellunmäen metroasema on maailman pohjoisin metroasema.[3]
Mellunmäkeen pääsee autolla Kehä I:ltä Kontulan liittymästä tai Itäväylältä Mellunmäentien tai Länsimäentien risteyksestä.
Linja-autot
Seuraavat bussilinjat käyvät Mellunmäen metroasemalla:
- 95 Itäkeskus (M) - Vartioharju- Mellunmäki (M) - Vesala - Kontula (M) - Keinutie
- 95N Rautatientori - Herttoniemi (M) - Tammisalo - Roihuvuori - Marjaniemi - Vartioharju - Mellunmäki (M)- Länsimäki - Mellunmäki (M)
- 97 Mellunmäki (M) - Itäväylä - Itäkeskus (M)
- 97V Mellunmäki (M) - Puotila - Itäkeskus (M)
- 97N Rautatientori - Herttoniemi (M)- Itäkeskus - Puotila - Mellunmäki (M) - Vesala - Kotikonnuntie
- 560 Rastila (M) - Vuosaari (M) - Mellunmäki (M) - Kontula (M)- Malmi - Paloheinä - Kuninkaantammi - Myyrmäki - Honkasuo
- 570 Mellunmäki (M)- Jakomäki - Hakunila - Tikkurila - Vantaanportti - Aviapolis - Lentoasema
- 572 ja 572K Mellunmäki (M)-Hakunila - Kehä III - Vantaanportti - Vantaankoski - Martinlaakso - Louhela - Myyrmäki
- 587 Mellunmäki (M) - Fazerila - Hakunila - Kuninkaanmäki - Havukoski - Koivukylä - Korso - Vierumäki
- 805 Itäkeskus (M)- Vartioharju- Mellunmäki (M)- Myllypuro (M)- Myllypadontie
- 812 Rukatunturintie - Mellunmäki (M) - Vesala - Kontula (M)- Kurkimäki - Porttitie - Myllypuro (M)- Myllypadontie
- 818 Mellunmäki (M) - Vuosaaren satama - Vuosaari (M)
Seuraavat bussilinjat ohittavat Fallpakan, mutta eivät käy Mellunmäen metroasemalla vaan ajavat Itäväylää pitkin Sipoon suuntaan:
- 831 Itäkeskus (M) - Landbo
- 831K Itäkeskus (M) - Karhusaari - Landbo
- 841 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Nikkilä
- 841N Rautatientori - Itäkeskus (M) - Söderkulla - Nikkilä - Nikkilän kartano
- 842 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Eriksnäs
- 843 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Kalkkiranta
- 844 Itäkeskus (M) - Söderkulla - Taasjärvi
Lähteet
Viitteet
- Helsinki alueittain 2019, s. 184. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.4.2021).
- http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Mellunmäen metroaseman peruskorjaus valmis Hel.fi. 1.7.2010. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 9.12.2014.