Mekka

Mekka on islamin pyhin paikka, sillä uskotaan, että Koraani alkoi siellä laskeutua profeetta Muhammedille 600 -luvun alussa. Jokainen muslimi on velvollinen käymään Mekassa pyhiinvaellusmatkalla eli hadžilla, jos hänellä on siihen varaa[2].

Ainoastaan muslimit voivat päästä Mekkaan[3][4]. Kaupungin tärkein pyhiinvaelluskohde on Kaaban pyhäkkö ja sen musta kivi, jonka kerrotaan pudonneen taivaasta. Islamin pyhin moskeija Masjid al-Haram sijaitsee Mekassa[5]. Rukoillessaan muslimit kääntävät kasvonsa kohti Mekkaa. Tämä rukoussuunta tunnetaan nimellä qibla.

Orientalisti William Montgomery Watt katsoi, että Mekka oli syntynyt keitaalle kauppareittien varteen, ja oli aina ollut merkittävä kaupan ja finanssimaailman keskus.[6] Myöhemmät tutkijat ovat kiistäneet väitteen ja osoittaneet, että Mekan sijainti vedettömässä laaksossa ja sivussa ylängöllä kulkevasta luonnollisesta kulkuväylästä ei tehnyt siitä järkevää kohdetta kauppareiteille.[7]

Mekassa on aiemmin ollut jonkun verran teollisuutta, mutta nykyisin Saudi-Arabian muissa osissa pumpattava ja jalostettava öljy hallitsee maan ulkomaankauppaa, ja Mekan merkitys teollisuuskaupunkina on pienentynyt. Vesivarat ovat riittämättömät, ja vettä ja ruokaa tuodaan muualta.

Pyhiinvaelluksiin liittyvät palvelut ovat Mekan tärkein työllistäjä ja tulonlähde. Kaupungissa käy vuosittain yli kaksi miljoonaa pyhiinvaeltajaa.[8]

Mekan suuren moskeijan viereen on rakennettu seitsemän tornitalon rakennuskompleksi, Abraj Al Bait Towers, palvelemaan pyhiinvaeltajia hotelleineen ja kauppakeskuksineen. Sen kellotorni on maailman kolmanneksi korkein rakennus[9]. Kompleksi valmistui lopullisesti vuonna 2012.[10]

Mekassa on yksi yliopisto, Umm Al-Quran yliopisto, joka perustettiin 1949 ja sai yliopistostatuksen 1979.[11]

Mekassa on vain pieni lentokenttä, johon ei ole säännöllistä kansainvälistä reittiliikennettä, joten suurin osa kaupunkiin saapuvista matkaajista kulkee Jeddan lentoaseman (Kuningas Abdilazizin kansainvälinen lentoasema) tai Jeddan sataman kautta. Kaupungin paikallisliikennettä palvelee vuonna 2010 avattu Mekan metro.

Mekka sijaitsee vuorten keskellä 277 metrin korkeudessa noin 70 km:n päässä Jeddasta. Lämpötilat ovat korkeita läpi vuoden; kylmimpinäkään kuukausina joulu-maaliskuussa lämpötila ei juuri laske alle 20 asteen, ja korkeimmat mitatut lämpötilat heinäkuussa ylittävät 45 astetta. Sateet ajoittuvat marras-tammikuulle. Kun ympäröivillä vuorilla sataa paljon, muuten kuivina olleet vuoristojoet voivat aiheuttaa tulvia kaupunkiin. Viimeisimmät pahat tulvat tapahtuivat toisen maailmansodan aikana; sen jälkeen on rakennettu tulvavalleja. Läheiseltä aavikolta tulee ajoittain hiekkamyrskyjä.

Mekka ankkuroituu islaminuskossa profeetta Muhammedin toimintaan 600-luvun alussa, mutta useat arkeologit, historioitsijat ja Mekassa käyneet ovat todenneet, että Mekka ei vastaa varhaisissa islamilaisissa teksteissä annettua islamin Pyhän kaupungin kuvausta. Mekassa ei ole kirjoituksissa mainittuja vuoria, laaksoja, vesiuomia, sisääntuloväyliä tai kasvillisuutta. Mekka sijaitsee Medinasta etelään, vaikka medinalaisten kirjoitetaan lähteneen Pyhän kaupungin vastaiselle sotaretkelleen pohjoista kohti.

1900-luvun merkittävä orientalisti William Montgomery Watt kuvasi Mekkaa pohjoisesta etelään ja idästä länteen kulkevien kauppateiden "luonnolliseksi" risteykseksi .[6] Richard Bulliet on arvostellut tätä näkemystä. Mekka sijaitsee suljetussa laaksossa, johon on erikseen poikettava. Kaupungin ympäristö oli niin karu, että ilman elintarvikkeiden tuontia väestöä ei voinut olla paljon. Lisäksi ajatus siitä, että se oli "puolivälissä" matkalla Jemenistä Syyriaan ei ota huomioon, että taipaleen kokonaispituus oli kaksi kuukautta tuolloisin välinein. [13]

Vaikka läntiset orientalistit yleensä luottavat keskiajan islamilaiseen tarinaperinteeseen Mekasta, huomattava poikkeus on Patricia Cronen klassinen tutkimus "Meccan Trade and the Rise of Islam" (1987). Cronen mukaan historialliset lähteet eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä eikä Quraish-heimoa ennen 700-luvun puoliväliä, eikä Mekka liioin esiinny Arabian niemimaan vanhojen pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta paikkaa. [7] Karttoihin Mekka ilmestyy 900-luvulla. Ian D.Morris on osoittanut, että Ptolemaioksen Geografian mainitsemaa "Macorabaa" ei ole voitu varmentaa Mekaksi.[14]

Kaabaa ja Muhammedia koskeva runsas perimätieto on peräisin vasta 800-luvulta, jolloin Ibn Hisham julkaisi profeetan ensimmäisen elämäkerran.[15] Toisaalta tiedetään, että Jerusalem oli arabien pyhin kaupunki 600-luvun lopussa, koska sinne rakennettiin kalifaatin keskuspyhäköksi niin sanottu Kalliomoskeija. Kalifi Harun ar-Rashidin pyhiinvaelluksista Mekkaan on tietoja 700-luvun lopulta alkaen. Seuraava merkki kaupungin aseman noususta ovat siellä 820-luvulla lyödyt kolikot.[16]

Harrastaja-arkeologi Dan Gibson on puolustanut käsitystä, että Mekka nostettiin islamin pyhäksi paikaksi vasta sellaisena toimineen Petran raunioiduttua 700-luvun alussa.[17][18] Tämä teoria ei ole saanut mainittavaa tukea.[19]

• 
  Mekan kaupunginportti kuvaa avointa Koraania. Tätä pidemmälle pääsevät vain muslimit.
• 
  Maailman suurin moskeija, Masjid al-Haram.
• 
  Jabal al-Nour.
• 
  Näkymä Mekkaan Jabal al-Nourilta.

• Medina
• Muhammed Koraanissa

• Bulliet, Richard W.: The camel and the wheel. Harvard University Press, 1975. Teoksen verkkoversio.
• Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6.

• Mekka
• Mekkaan, Kuva, 03.08.1938, nro 16, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot