Meistriliiga (jääkiekko)

Viron jääkiekon mestaruussarjan katsotaan alkaneen 7. helmikuuta 1932, jolloin Tallinnan jääkiekkojoukkue pelasi Riiassa Latvian mestarijoukkuetta vastaan.[12] Varsinainen sarjatoiminta käynnistyi Virossa kaudella 1934–1935.[12] Aluksi sarjan toiminta oli katkonaista: Vain kausilla 1934, 1936, 1937, 1939 ja 1940 jaettiin kultamitalit. Näillä kausilla ei kuitenkaan jaettu pronssimitaleita. Sitten Neuvostoliitto miehitti Viron. Jääkiekkotoiminta käynnistyi kuitenkin uudelleen, ja vuonna 1946 sarja pelattiin jälleen. Tuosta kaudesta alkaen pelattiin kulta-, hopea- sekä pronssimitaleista.[2] Viron itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991 sarja jatkui keskeytyksettä.[2]

Sarjassa edelleen mukana olevista joukkueista perinteikkäin on Meistriliigan alkuvuosia hallinnut, vuonna 1976 perustettu Narva Kreenholm.[11] Se oli alun perin vuonna 1953 perustetun Narva Paemurru Spordikoolin, eli Neuvostoliiton aikana perustetun urheilukoulun jääkiekkojaoston joukkue.[11] Kreenholmin ykkösjoukkue pelasi Neuvostoliiton kolmossarjaa kauden 1991–1992 loppuun saakka, ja sen kakkosjoukkue osallistui Meistriliigaan sen ensimmäisellä kaudella.[11] Sekä koulu että joukkue ovat edelleen toiminnassa.[11]

Meistriliiga on käytännössä amatöörisarja, jossa vain noin puolenkymmentä parasta pelaajaa saa pelaamisesta palkkaa.[11] Käytännössä he ovat ulkomaalaisvahvistuksia.[11] Siksi parhaat pelaajat lähtevät usein jo nuorina pelaamaan Viron ulkopuolelle, ja se heijastuu vääjäämättä liigan tasoon.[11] Katsojia otteluissa on muutamista kymmenistä muutamiin satoihin.[11] Vaikka yleisömäärät ovat matalia verrattuna esimerkiksi Suomen Liigaan, paikalle saapuneet kannattajat ovat äänekkäitä, riehakkaita ja luovat tunnelmaa halleihin.[11] Pelaajien ja katsojien vuorovaikutus onkin paikoin todella välitöntä.[11]

Itsenäisyyden palauttamisen jälkeisenä 30 kauden aikana Viron mestaruuden on voittanut peräti 11 eri nimistä joukkuetta, mutta sponsorinimien ja muiden vastaavien muutosten takaa löytyy tosiasiallisesti kuusi eri seuraa.[11]

Kaudella 2016–2017 mestaruuden voitti otteluvoitoin 1–3 Narva PSK, ja HC Viking jäi hopealle.[14] Kaudella 2017–2018 mestaruuden voitti otteluvoitoin 3–1 HC Viking, ja Tartu Kalev Välk jäi hopealle.[15] Pronssia sai HC Vipers voitettuaan pronssiottelussa Narva PSK:n maalein 5–6.[16] Seuraavalla kaudella 2018–2019 puolestaan Tartu Välk 494 voitti mestaruuden, kun se kukisti Narva PSK:n otteluvoitoin 3–0.[17] Kaudella 2019–2020 runkosarjan ja Viron mestaruuden voitti Tartu Välk 494.[10] Pudotuspelejä ei pelattu koronaviruspandemian takia.[10]

Kaudella 2020–2021 pudotuspelien ulkopuolelle jäi 16 ottelua käsittäneen runkosarjan jälkeen HC Vipers.[18][19] Pudotuspelit alkoivat suoraan välieristä, joissa paras ensimmäisestä -järjestelmällä pelatuissa peleissä loppuotteluun selvisivät Välk 494 ja HC Panter.[19] Paras kolmesta -järjestelmällä pelatussa loppuottelusarjassa Viron mestaruuden voitti Välk 494 otteluvoitoin 2–1.[20] Kaudella 2021–2022 sarja vietti 90-vuotisjuhlakauttaan.[12]

HC Vipersin kotihalli, Tondiraban jäähalli

[21][22][23][24][4][25][10][12][13]

• Eesti Jäähokiliit